Blogi: Yleiskaavaprosessi

Visioteema: kestävän liikkumisen verkostokaupunki

Helsinki on vuonna 2050 liikenteellisesti verkostoitunut kestävän liikkumisen kaupunki. Tulevaisuuden Helsinki on monikeskuksinen verkostokaupunki, jossa sisäinen, kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus ja liikkuminen rakentuvat ensisijaisesti nopeisiin ja tehokkaisiin joukkoliikenteen yhteyksiin.

Liikkuminen perustuu pääosin kestäviin liikkumismuotoihin (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne). Yksityisautoilu on edelleen vaihtoehto, mutta kestävät liikkumismuodot muodostavat sille aidosti kilpailukykyisen vaihtoehdon.

Ydintavoitteet

  1. Monikeskuksinen verkostokaupunki. Helsingin liikennejärjestelmän kokonaistoimivuutta on parannettu ja eri kulkumuodot on integroitu entistä paremmin yhteen. Raideverkosto kytkee liikenteen solmukohdat toisiinsa ja luo yhteyksiä myös Helsingin seudun ulkopuolelle. Katuverkko on koko kaupungin kattava ja eheä verkostokokonaisuus, minkä katuhierarkia on säilytetty
  2. Helsinki on kestävän liikkumisen esimerkillinen kaupunki. Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla kaikessa arjen liikkumisessa on helppoa. Joukkoliikenteen runkoyhteydet tukeutuvat pääasiassa raiteisiin, joita bussiliikenne täydentää. Liikkuminen pyörällä on aito vaihtoehto, jota tukevat tiivis kaupunkirakenne sekä laadukkaat reitit urbaanissa ympäristössä ja virkistysalueilla. Helsingin ydinkeskustassa, kantakaupungin ja esikaupunkialueiden keskustoissa on laaja kävelykatuverkko.
  3. Saavutettavuus on Helsingissä erinomaista. Ydinkeskustan, kantakaupungin ja keskeisten elinkeinoalueiden monipuolinen saavutettavuus on edelleen huippuluokkaa. Arjen palvelut ovat monipuolisesti kestävillä liikennemuodoilla helposti saavutettavissa
  4. Helsinki on merkittävä solmukohta kansallisesti ja kansainvälisesti. Helsinki on merkittävin Suomen sisäisen juna- auto-, linja-auto- ja lentoliikenteen keskus, jonka kansalliset ja kansainväliset yhteydet ovat huippuluokkaa niin meritse, maitse kuin ilmateitse

Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi

  • Suurten väylien sisääntuloihin rakennetaan liityntäpysäköintiä
  • Kaupunkipyörät suunnitellaan osaksi toimivaa joukkoliikennejärjestelmää
  • Rakennetaan kattava raideliikennejärjestelmä, jossa pikaraitiotiet täydentävät raskasta raideliikennettä
  • Suositaan ratkaisuja, jotka vähentävät henkilöautoliikennettä tai sen kasvua
  • Liikenneinvestoinneissa priorisoidaan joukkoliikenteen käyttöä ja pyöräilyä lisääviä hankkeita
  • Kävelykatuja rakennetaan huomattavasti lisää ydinkeskustassa sekä verkostokaupungin muissa keskustoissa
  • Yhdistetään uudet raideyhteydet keskeisiin elinkeinoalueisiin ja keskustaan
  • Rakennetaan pyöräilyn laatukäytävät yhdistämään esikaupunkialueiden keskustat toisiinsa ja kantakaupunkiin
  • Kehitetään kaupunkia halkovia väyliä katumaisemmiksi
  • Käytetään liikenteelle varattujen alueiden pinta-alaa tehokkaammin
  • Rakennetaan uusia yhteyksiä keskusten ja nykyisten kaupunginosien välille
  • Lasketaan ajonopeuksia
  • Rakennetaan nopeat yhteydet Tallinnaan ja Pietariin

Visioteeman työryhmä: Matti Kivelä, Pihla Melander, Heikki Salmikivi, Susa Tulikoura, Virpi Mamia, Heikki Palomäki ja Topi Vuorio kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Mitä mieltä olet tämän yleiskaavan visioteeman ajatuksista?

17 kommenttia artikkeliin ”Visioteema: kestävän liikkumisen verkostokaupunki

  1. Suunniteltaessa tulevaisuutta 30 vuoden päähän taustapeilistä trendiä ekstrapoloiden voi helposti rakentaa esteitä mahdolliselle positiiviselle kehitykselle. Henkilöauto on 1900-luvun suuri mörkö, tilarohmu saastuttaja, mutta nurkan takana teknologiset uutuudet voivat pakottaa tarkistamaan käsityksiämme.

    Kutsupohjaiset, yhteiskäyttöiset sähköautot, vieläpä robottiohjauksessa, voisivat olla 2050-luvulla ihan toimiva konsepti. Samoin sata vuotta sitten keksityt liikkuvat jalkakäytävät katetuissa tiloissa. Liikenteelle varatun tilan tehokkaampi käyttö juuri edellyttää automatiikkaa ja robotiikkaa; johan tämä on ymmärretty automaattimetrossa!

    Ylipäätään sähköisten kulkupelien käytön yleistymiseen pitäisi suunnittelussa ottaa etupainotteisesti kantaa. Pitää osoittaa latausmahdollisuuksia katujen varsille , parkkihalleihin ja kiinteistöjen tonteille. Kaupunkipyöräksi Segway ja pikku peräkärryyn ostoskori.

    1+

  2. Segway! Kerrassaan mainio urbaani menopeli. Valitettavasti vain kerran olen kokeillut, mutta näppärä laite ja olisi urbaanissa ympäristössä tavattoman käyttökelpoinen vaikka pienimuotoiseen jakeluliikenteeseenkin. Mitä sanoo laki nykyisin Segwaysta? Olisi kiva tietää. Osaisikohan joku asiantuntija vastata? Käsitykseni on sellainen, että laki ei Suomessa salli Segwayn käyttöä liikenteessä. En ihmettele, sillä kyllä tässä maassa kaikenmaailman nipottajat ovat ennenkin osanneet laittaa kapuloita fiksujenkin asioiden rattaisiin…

    2+

  3. Tämä on mielestäni vision parasta ja tärkeintä antia. Moderni paikaraitioverkosto toteutuessaan mahdollistaa tiiviin kaupunkimaisen elämän myös nykyisen kantakaupungin ulkopuolella, edesauttaa alueiden kehittämistä ja lisää merkittävästi joukkoliikenteen kuten myös kävelyn ja pyöräilyn osuutta. Toivottavasti raideliikenteen verkko on tulevan yleiskaavan punainen lanka, hienoa työtä!

    5+

  4. Keino nro. 3 on muotoiltu:
    ”Rakennetaan kattava raideliikennejärjestelmä, jossa pikaraitiotiet täydentävät raskasta raideliikennettä”

    Periaatteessa hyvä, mutta hierarkia menee nurinperin. Eihän meistä kukaan ajattele, että kaupungin katuverkko täydentää seudun moottoriteitä. Jokainen ymmärtää, että katuverkon peruselementti on se katu, jossa ovat tonttiliittymät. Kun urbaani alue laajenee, otetaan käyttöön korkeampien hierarkiatasojen katuratkaisuja. Ja Suomen mittakaavassa muutamassa suurimmassa kaupungissa ylletään jopa moottoriteihin.

    Aivan sama hierarkian järjestys on joukkoliikennejärjestelmässä. Peruselementti on bussilinja, joka voi tarjota kävely-yhteyden kaikille tonteille. Järjestelmän laajentuessa ja matkustajavirtojen kasvaessa bussilinjastoa täydennetään raitiotiellä. Suurilla urbaaneilla alueilla joukkoliikennejärjestelmää täydennetään vielä eristetyillä raidejärjestelmillä, joita yleisesti kutsutaan juniksi ja metroiksi.

    Helsingissä tämä asia on historiallisista syistä ymmärretty väärin. Sellainen ilmaus, kun ”raskas raideliikenne on joukkoliikenteen runko”, on iskostettu kaupunkilaisten alitajuntaan luomaan mielikuva siitä, että ilman junia ja metroa ei pärjättäisi, bussit ja ratikat eivät ole niin väliksi. Mutta mielikuva ja vertaus vaikkapa luontoon ja puunrunkoon on väärä.

    Isossa puussa on runko, mutta puu ei elä rungostaan, vaan oksistaan. Rungon ansiosta puu ulottuu ylemmäksi kuin pensaat, mutta pelkistä oksista koostuvat pensaat pärjäävät aivan hyvin ilman runkoa, vaikka eivät puiden korkeuteen ylläkään.

    Jos luonnosta halutaan vertauskuva, niin se on puettu sananlaskunkin muotoon: Pienistä puroista syntyvät suuretkin joet.

    Ehdotankin korjaamaan keinon #3 esimerkiksi muotoon:
    ”Rakennetaan kattava raideliikennejärjestelmä, jossa raitioteitä laajennetaan ja pikaraitiotiet täydentävät bussilinjastoa koko seudulla”

    8+

    • Kyllä mielekkäämpi malli mielestäni on täydentää nykyistä raskasraidelinjastoa poikittaisilla pikaraitioteillä, (raidejokeri 0-1-2..).

      Mutta tuo hyvältä kuulostava ’monikeskuksinen verkostokaupunki’ ei ole pelkästää liikennesuunnittelusta kiinni, myös kaavoittajan pitää skarpata. Keskukset ja verkoston solmukohdat tulee rakentaa tiiviisti, siis keskuksiksi. Vuosikymmenestä toiseen vajaakäytössä pidettävien asemien älyttömyys lopetettava!

      5+

  5. Kuva liikennevisiosta:

    >Pikaraitiotieyhteydet
    Kyllä.

    >Pyöräilyn laatukäytävät
    Kyllä!

    >Seudullisesti tärkeät _KATUMAISET_ yhteydet
    KYLLÄ!

    Lupaavalta näyttää. Kiitoksia!

    7+

  6. Ilmeisesti Taksi ei kuulu tähänkään tutkimukseen, vaikka Taksilla on suuri osuus esimerkiksi liikemiesten, vanhusten ja invalidien kuljettamisessa. Helsingissä on jo pelkästään Taksiasemilla liian vähän tilaa nykyiselle kalustomäärälle. Ydinkeskustan ajoyhteydet ovat heikentyneet vuosi vuodelta, kun ajoetuuksia on vähennetty. Miksi Taksia ei ymmärretä täydentävänä osana tehokasta joukkoliikennettä?

    0

    • Taksin suhteen mallia voitaisiin ottaa Manhattanilta. Ei mitään taksiasemia. Riittävästi takseja koko ajan liikenteessä ja autokyytiin lennosta. Nyt takseja on Helsingissä ihan liian vähän ja hinnat aivan järkyttävät. Ankeuttavasta kilpailua rajoittavasta taksilupakäytännöstä pitäisi päästä jo eroon. Jos taksikyyti olisi inhimillisen hintaista ja takseja riittävästi, voisi yllättävän moni luopua omasta autosta.

      3+

  7. Liikenneverkkoon lienee päässyt lapsus. Keskustasta Viikkiin pitäisi mennä ratikkalinja Vanhankaupunginlahden kosteikon läpi. Tämä ei liene haaveissa?

    1+

  8. Joel, olen ymmärtänyt, että linjat antavat lähinnä suuntaa ja osoittavat yhteystarpeen kahden pisteen välillä, tässä tapauksessa Kalasataman ja Viikin. Vanhankaupunginlahti ei varmaan kantaisi mitään pitkospuita painavampaa ja kyytiinkin riittäisi vain kahlaajia.

    2+

  9. ’Pikaratikan’ ongelma on, että se ei ole mikään pikavehje. Metro ja junat ovat nopeita, mutta jokeri kulkee alle 20 km matkaa tunnin. Sillä nopeudella se ei ole kilpailukykyinen yksityisauton kanssa.

    0

  10. Hei,

    Aivan noin hidas se ei taida olla. Olennaisempaa kuitenkin on että pikaraitiotien merkitys on laajempi ja tulisi nähdä osana tulevan liikennejärjestelmän ja kaupunkirakenteen kokonaisuutta. Raide-Jokerin merkitystä on arvioitu esimerkiksi seuraavassa yleiskaavatyötäkin taustoittaneessa raportissa:

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-11-22_Kslk_30_El/72CB540B-240F-4F94-B6D4-EB0DABC27622/Liite.pdf

    3+

  11. Pikaratikan ilmoitetaan olevan yhtä nopea kuin 550 nyt, ja 550 kulkee reittioppaan mukaan Itäkeskuksesta Westendinasemalle tunnin.

    0

  12. Ehdotan, että kaikki laivojen rekkaliikenne siirretään keskustasta Vuosaaren satamaan. Keskustaan voi rantautua risteilijät, joissa on vain henkilömatkustajia. Täten saadaan keskustan ruuhkat vähenemään ja rekat pääsevät sujuvasti kehätietä pitkin jatkamaan matkaansa.
    Tallink ja Viking voisivat myös siirtyä Vuosaareen, sieltä ihmiset pääsevät metrolla nopeasti eteenpäin. Osaavathan suomalaisetkin Värtanin satamasta Tukholman keskustaan…

    2+

  13. Alakiventie Myllypurossa on aivan liikenteellisesti motissa,varsinkin viikonvaihteessa urheilutapahtumien johdosta.
    Pysäköintikieltomerkillä sguash-hallin vieressä ei ole apua vaan
    autot ovat aina sakkopaikalla tosin useimmin ilman sakottajaa.
    Bussi ja nyt rakennusvaiheessa kuorma-autot aiheuttavat lisäksi
    vaaratekijöitä

    0

  14. Valitettavasti ”kestävä liikkuminen” suunnitelmassa tarkoittaa sekä julkisen liikumisen että autoiun tason heikentämistä!

    Suunnitelma heikentää julkisten käyttöä, koska suunnitelma perustuu runkolinjoihin ja jotta runkolinjaa voi käyttää tarvitaan myös syöttöliikeneettä. Tämä lisää vaihtojen määrää jolloin matka-ajat automaattisesti kasvavat ja matka muuttuu hankalammaksi ja epämukavemmaksi. Kun lähden esikaupungistani ensin linja-autolla runkolinjaraitsikan pyäkille, josta sitten vaihdan seuraavalle runkolinjalle ja jälleen työpaikan päässä vaihdan runkolinjalta linja-autoon, joka vie perille olen tehnyt työmatkallani 4-6 vaihtoa, jotka vievät tuhottomasti aikaa. Kun vielä 1 – 2 tunnin kotimatkan jälkeen hoidan lasten ja omat harrastukset ja erilaiset ostosmatkat umpiruuhkautuneilla kaupunkibulevardeilla olenkin jo käyttänyt normaalin elämiseen enemmän aikaa kuin vuorokaudessa on tunteja.

    Suunitelmassa on myös yksityisautoilu tehty täysin toimimattomaksi ja ruuhkat kestämättömiksi poistamalla kaikki liikennettä sujuvoittavat elementit. Osa Helsinkiläisitä joutuu tulevaisuudessakin käyttämään autoa omien ja lasten harrastusten, kaupoissa käynnin, mummolassa käynnin, työssä käynnin ja moneen muuhun matkaan. Suunnitelmassa kaikkeen tähän täytyy tulevaisuudessa varata 3-6 kertaa enemmän aikaa muin nykyisin johtuen ruuhkista ei niinkään nopeuksien laskemisesta.

    Onneksi tähän kuitenkin löytyy helppo ratkaisu – muutto toimivan infran ja ihmislähtöisen asumisen alueelle, uskon myös työpaikkojen siirtyvän työntekijöidenja paremman infran imussa uusille alueille pois Helsingistä.

    0

Vastaa