Blogi: Osallistu

Uskaltaako Helsinki olla urbaani?

Yleiskaavan kasvu-teemaseminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin, onko Helsinki valmis suurkaupungiksi.

Laiturilla 14. tammikuuta järjestetty seminaari avasi väestönkasvuun liittyviä teemoja ja keskustelua kasvuun liittyvästä problematiikasta. Osallistujia oli mukana noin seitsemänkymmentä.

– Yleiskaavan lähtökohdaksi on valittu nopeaan kasvuun vastaaminen. Tämä tarkoittaa 5000 asunnon vuosituotannon vauhtia. Tahti ei itse asiassa ole nopeampi kuin tälläkään hetkellä, totesi yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen avauspuheenvuorossa.

Illan asiantuntija-alustukset sekä kooste yleisön puheenvuoroista löytyvät tiedostoliitteinä.

– Voidaan kysyä, mitä järkeä on yrittää ennustaa väestömääriä. Toisaalta kysymys voi kuulua, mitä järkeä on olla ennustamatta. Liikennejärjestelmä ja maankäyttö suunnitellaan tuleviksi vuosikymmeniksi ja johonkin suunnitelmat kuitenkin perustuvat. Tiedossa on, että jos ennusteissa on ennen menty pieleen, nytkin voidaan mennä, totesi tutkija Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä.

Panelistit pohtivat kasvun haasteita

Paneelikeskustelua ohjasi neljä kysymystä: Pitäisikö Helsingin väestönkasvua hillitä? Minkälaisia haasteita liittyy väestönkasvuun? Suurkaupunki tulee – oletko valmis? sekä Asumisen hinta – onko Helsingissä varaa asua?

Paneeliin osallistuivat tilaisuuden puhujat Seppo Laakso, Rikhard Manninen ja Esko Lauronen sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta ja Now Officen arkkitehti Tuomas Toivonen. Keskustelun ja tilaisuuden juonsi yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivi.

Vaattovaara pohti, unohdetaanko kasvun kiireessä monipuolinen ympäristö. Voitaisiinko puhua kunnianhimoisesta kasvusta?

Lauronen johdatteli urbanismin teemaan kysymällä, miksi Pariisissa on paljon pieniä kauppoja ja palveluja joka kulman takana. Vastaus kuului: koska siellä on porukkaa. Mutta olemmeko täällä halukkaita menemään suurkaupunkia ja urbanismia kohti?

Toivonen totesi, että viiden tuhannen asunnon vuosituotannolla voidaan päästä mihin tahansa asukasmäärään riippuen siitä, miten väljästi asutaan. Kaavoitus ei vaikuta tähän ollenkaan!

– Minusta on hauskempaa, jos meitä on enemmän. Jos kaupunkiympäristö antaa paljon, voin asua ahtaastikin.

Vaattovaara vastasi, että osa ihmisistä haluaa asua tiiviisti keskustassa ja ostaa latten mennessään. Iso osa ihmisistä haluaa ihan muuta, tästä kertoo asumisväljyyden kasvu.

Manninen totesi, että yleiskaava luo edellytykset kaavoitukselle ja rakentamiselle, mutta toteutumiseen vaikuttavat muut mekanismit. Laakso korosti, että yleiskaavassa ei voida määritellä ihmisten arvoja kuten sitä, ajetaanko henkilöautolla tai kuinka väljästi asutaan. Ihmiset tekevät omat valintansa.

Toivonen kysyi, voisiko osallistuminen olla aktiivisemmin kaupunkia tuottavaa – ja muuta kuin valittamista? Kaupunkilaisilla on usein ollut rooli kaupunkisuunnittelun tuottaman kaupungin kuluttajina. Miten voisimme käyttää valtaa ja tehdä oman kaupunginosamme itsemme näköisiksi?

6 kommenttia artikkeliin ”Uskaltaako Helsinki olla urbaani?

  1. Tällä hetkellä vaihtoehdot tuntuvat olevan seuraavat: Joko asut ahtaasti oikeassa kaupungissa tai sitten väljästi maaseudulla. Näin asia tuntuisi menevän kaupunkitalouden oppikirjan mukaan, mutta onko perheen kasvattaminen kaupungissa täysin utopiaa tulevaisuudessa? Ymmärrän kyllä joidenkin perheiden Nurmijärvi-ideologian ja ajatuksen omakotitalosta, mutta aina kaupungissa asuneena minua hirvittää joutua perheen perustettuani muuttamaan jonnekin, jota ei kutsuta kaupungiksi, vaan “asuinalueeksi”.

    Keskustaa tulisi mielestäni laajentaa, kuten nyt ollaan ilmeisesti tekemässäkin. Tiivis kaupunki sinällään ei ole mikään itseisarvo(vrt. nyk. asemanseutujen getot), vaan niiden tarjoama mahdollisuus Laurosenkin mainitsemiin pariisilaisiin kahviloihin yms. Nykyisellään oikeaan kaupunkiin päästäksesi pariskunnan(perheestä puhumattakaan) tulee olla todellisia miljonäärejä, mutta toivottavasti kantakaupunkimainen asuminen tulee tulevaisuudessa mahdolliseksi edes keskiluokalle.

    Loppuun kevyt salaliittoteoria: En tiedä, voiko kaupungin tavoitteena olla luoda edullisempaa “oikeata kaupunkia”, sillä se johtaisi nykyisen niukan resurssin, Suomen ainoan urbaanin alueen asuntojen, arvon alenemiseen. Kivikaupungin asunnonomistajat saattavat olla poliittisesti vahvasti tällaista kehitysta vastaan, vaikka ymmärtäisivätkin sen olevan vahingollista osaoptimointia.

    2+
  2. Urbaaniin kaupunkiin kuuluvat myös puistot, lähimetsät ja rakentamattomat merenrannat.

    4+
    • Ehdottomasti! Ja oleellista on myös ymmärtää, että urbaaniin kaupunkiin kaikki nuo myös mahtuvat. Jos rakennetaan väljästi sinne tänne, loppuu tila nopeasti ja sitten pitääkin jo tähyillä (seuraavan ja seuraavan) lähimetsän perään.

      2+
    • …mutta kuuluuko (urbaaniin) viihtyisään kaupunkiin ylileveät (nykynormien mukaiset) kadut, katujen varrella olevat risukot (miksi Keskuspuiston kadun varrella olevilla reunoilla ei voisi olla asuinrakennuksia), pellot (miksi Viikin lähiö on peltojen päässä) epämiellyttävät pöheiköt (jossa ei iltaisin uskalla kukaan liikkua). Miksi tämä on aina jokotai -keskustelua? Eikö olisi aika jo vähän syventää. Onko tämä tällaista vain pirulle pikkurilli -pelkoa? Cammoon

      2+
  3. Urbaani on jotenkin sana, joka ei sovi nyky-Helsinkiin. Urbaani kaupunki on sellainen, mikä on tiiviistirakennettu eikä nuku koskaan. Helsingin asukastiheys on kovin alhainen, sekä sijainti niemellä vain korostaa kaupungin uneliaisuutta. Keskustan painopistettä olisi pitänyt siirtää jo Eliel Saarisen suunnitelman mukaisesti Pasilaan päin. Harmi vain, että sekä Itä- että Länsi-Pasila ovat omien aikakausiensa kaupunkisuunnittelun symboleina kaukana viihtyisästä kaupungista, joten miellyttävää kaupunkimaista aluetta siitä ei enää saa muuta kuin räjäyttämällä.

    Helsinkiä pitäisi rakentaa tiiviimmin, mieluummin umpikortteleita ruutukaavaan eikä piste- tai tornitaloja sinne tänne. Kantakaupungin lähettyvillä on kyllä paljon alueita, jonne mahtuisi vielä rakennettavaa. Etenkin Alppilassa, Taka-Töölössä sekä Mäkelänkadun ja Paciuksenkadun varsilla riittää kyllä tilaa. Jopa Mannerheimintiellä on vielä nykyisinkin ihmeellistä joutomaata.

    Miksei keskustamainen alue ei ole kasvanut vuosikymmeniin? Jokainen meistä ketkä ovat käyneet kaupunkilomalla Euroopassa tietää kuinka paljon viihtyisämpiä alueita vanhaan tapaan suunnitellut alueet ovat verrattuna esimerkiksi edellä mainittuun Pasilaan tai Vuosaareen. Tähän ei vaikuta pelkästään vanhojen rakennusten esteettisyys verrattuna nykyrakentamiseen, vaan kaikki pienet asiat kivijalkaliiketiloista sekä mitoituksesta. Myös nykyaikainen rakentaminen voi olla kaunista.

    11+
  4. Itse tykkään asua kaupungissa mutta myös “asuinalueilla” Helsinki ei ole kaupunki joka ei nuku vaan oikeasti aika rauhallinen ja mielestäni Helsinkiin kuuluu myös metsät ja puistot, en halua siitä Tokijota jossa ihmisiä tungetaan metrovaunuihin 😀 mutta tokihan se saa kasvaa, itse en asu Helsingissä mutta shut lähellä ja itse myös keskikokoisessa kaupungissa ja käyn suht usein stadissa, kasvattakaa keskustaa muttei liikaa, asukkaitahan tarvii lisää ennenkui voidaa mihin vaa ja miten paljon vaa rakentaa…

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.