Blogi: Liikkuminen

Pisara ja Raide-Jokeri yhdistävät verkostokaupunkia poikittain

Helsingin seudulla säteittäiset keskustaan suuntautuvat yhteydet ovat jo melko hyvässä kunnossa ja tuo valikoima myös täydentyy Länsimetron myötä merkittävällä tavalla. Mutta miten on poikittaisten yhteyksien laita? Uuden yleiskaavan yhteydessä puhutaan verkostokaupungista eli kaupungista, jossa on hyvin toimiva julkisen liikenteen – ja aivan erityisesti raideliikenteen – verkosto.

Seudullisesti tarkasteltuna poikittaisia yhteyksiä parantaa Vantaan puolella jo rakenteilla oleva Martinlaakson radan ja pääradan yhdistävä kehärata, vanhalta nimeltään Marja-rata. Se tuo ensimmäisen kerran Helsinki-Vantaan lentoaseman raideliikenteen piiriin.

Helsingin puolella on jo käynnissä tai käynnistymässä kaksi erittäin tärkeää raideliikenteeseen liittyvää suunnitteluhanketta. Pisimmällä ollaan Pisara-radan suunnittelussa. Hankkeessa eletään parhaillaan rakentamissuunnitelman ja asemakaavoituksen valmistelun vaihetta. Tuloksena syntyy ratasuunnitelma, jonka perusteella tehdään varsinainen päätös Pisararadan rakentamisesta. Se tapahtuu aikaisintaan vuonna 2014.

Toinen merkittävä raideliikennehanke on Raide-Jokeri, jonka alustava yleissuunnitelma valmistui jo muutama vuosi sitten. Elokuussa kaupunginvaltuusto päätti Raide-Jokerin hankesuunnitelman ja kaavoituksen käynnistämisestä.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen pikaraitiotie, joka kulkee Itäkeskuksesta Viikin, Oulunkylän, Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Tapiolaan. Radan pituus on noin 25 kilometriä ja kustannusarvio noin 210 miljoonaa euroa. Valtion osuus aiesopimuksen perusteella olisi 30 prosenttia ja kuntien osuus jaettaisiin Helsingin ja Espoon kesken. Nykyisin busseilla liikennöitävän linjan (linja 550) siirtäminen raiteille ja sen 32 pysäkkiparin sekä asemanseutujen maankäytön kehittäminen mahdollistaa merkittävän kaupunginosien elinvoimaa parantavan täydennysrakentamisen.

Liikenteestä keskustellaan yleiskaavan liikenneillassa Laiturilla ma 4.2. klo 17.30. Tervetuloa!

32 kommenttia artikkeliin ”Pisara ja Raide-Jokeri yhdistävät verkostokaupunkia poikittain

  1. Yleiskaavakeskustelussa on ruodittu esimerkiksi sitä, miten tehokkaasti Tukholmaan mahtuu asukkaita verrattua Helsinkiin. Vertailuun on hyvä ottaa mukaan myös liikennenäkökulma.

    Yksi vertailtava asia voisi olla, mikä on Tukholmassa julkisen liikenteen kapasiteetti verrattuna tulevaisuuden Helsinkiin. Vertailussa olisi hyvä arvioida julkisen liikenteen koko volyymin lisäksi myös sitä, miten paljon julkisen liikenteen kapasiteettiä on käytössä keskeisiin kulkusuuntiin.

    9+
  2. Julkisen liikenteen kapasiteetin lisäksi myös matkustusnopeus ja -mukavuus tukevat kaupungin toimivuutta. Esimerkiksi näiden asioiden merkitys korostuu, kun mietitään asumisen sijoittelua. Asumisen ja liikenteen mitoitusten on pelattava yhteen.

    8+
  3. Miksi Pisararadan tunneleihin pitäsi yhtäkkiä haudata valtavat määrät rahaa, kun Helsingissä on jo metro olemassa. Mihin ovat unohtuneet metron kehityssuunnitelmat, joihin on varauduttu jo niin Kampissa kuin Pasilassakin?

    Koko Pisararatahan olisi ihan päällekkäinen hanke metron kanssa. VR:n talvikunnossapito-ongelmiako tässä nyt ollaan ratkomassa miljardilla eurolla?

    5+
    • Ne metron kehittämissuunnat kannattaa heittää romukoppaan. Pisaran avulla lähijunista saadaan metromainen runkolinjasto – jossa on jo valmiit linjat ja asemat, ja (harvoissa tapauksissa) talojakin asemien varsilla. Sitä runkoa täydentämään sitten pitäisi rakentaa toimiva pikaraitiotieverkko. Uudet metrolinjat on tässä kuviossa ihan turhia. Eikä nekään halpoja olisi.

      3+
  4. Metro on pitemmällä ajalle parempi vaihtoehto, koska liikenne ruuhkat ovat nyt jo isoja entä 50vuoden päästä , ei yksi pisara rata koko keskustan ja muualta ruuhkia loppumaan. Junii ei voi luottaa , jos ne myöhästelevät jatkossa samaan malliin kuin nyt. Asuin alueet kasvaa ja tulee uusia asuin alueita kokoajan. Metro on aino vaihtoehto saada ihmiset isoja määriä liikkumaan paikasta toiseen, raide jokerit ovat hyvät poikittaisessaliikenteessä. Runkolinjat, ei niitä joka alueilla ole suunniteltu. Itse käytän Metroa päivittäin , se toimii todella hyvin eikä jää jumiin liiikenne ruuhkiin eikä tule päästöjäkään. Kaverini on myös metron kannalla jos niiden asuin alueilla sellainen tulisi. Liityntäpysäköinti vähentää myös pääteiden ruuhkia ja myös on vähentänyt autoilijoiden määrää. Tämä ei koske pelkästään Helsinkiä , vaan koko Helsingin seutua ja niiden kehittymistä. Metro myös paratntaa Helsingin keskustassa liikkumista. Pisara rata helpottaavain murto osan Manskuntien ja Töölöön liikenneruuhkia , kun vielä tulee Pasila kehittyy. Muutekin junat ovat täpö täysiä ruuhka aikaa jo nyt ja ihmisiä muuttaa kokoajan lisää seudullemme. Eikä Pisara tai kehärata vaikuta hirveesti Espoon kehittymiseen tai itä vantaa muuta kun tuomalla liityntä linjoja Tikkurilaan asti, joka tuo matka aikaa huomattavasti lisää. Raidejokerit tukevat paremmin liikkumista metroon ja juniin. Runkolinjoista osa hyötyy osa taas ei, bekin jäävät liikenne ruuhkiin jumiin yhtälailla kuin normibussilinjat.

    8+
    • Metro toimii, jos asuu esimerkiksi Sörnäisten tai Hakaniemen asemien tuntumassa, jolloin ongelmatilanteiden sattuessa on runsaasti vaihtoehtoisia kulkuvälineitä tarjolla. Itä-Helsingissä (ainakin Vuosaaressa) tilanne on ongelmallinen, koska metroliikenteen takkuillessa (sitä tapahtuu usein) ei vaihtoehtoja käytännössä ole.

      HSL:n liikennesuunnittelija esitti Helsingin Sanomissa, että silloin, kun metro ei syystä tai toisesta toimi, voi Vuosaaresta ajaa bussilla 98 Itäkeskukseen ja jatkaa sieltä 58:lla Pasilaan, josta voi ajaa junalla keskustaan. Ehdotuksen täytyi olla vitsi, sillä ongelmia tulisi jo heti yhdistelmän ensimmäisessä vaiheessa – bussiin 98 ei nimittäin mahdu metro-ongelmien aikana kuin murto-osa matkustajista. Olen itsekin joutunut jäämään pysäkille, kun ylitäysi bussi on jatkanut matkaansa.

      Helsingissä pitäisi vähitellen myöntää tosiasiat metron suhteen: sen varaan ei kaupunkia kannata suunnitella. Vertaukset Tukholmaan ontuvat, sillä siellä metro muodostaa laajan verkoston, Helsingissä vain pitkän viivan.

      11+
  5. Jahka nämä nykyiset raideprojektit saadaan valmiiksi (Länsimetro, Kehärata, Pisara, Jokeri, Espoon kaupunkirata) pitäisi rakentamisen huomion keskittyä jo olemassa olevien raidelinjojen varsille. Helsingissä on jo loistava metro-ja junalinja, mutta sitä ei hyödynnetä! Tiivistäkää vanhaa, sen sijaan, että rakennatte aina vain uusia metsälähiöitä motarien varsille. (Tällä hetkellä resursseja hukataan esim. Honkasuo, Alppikylä, Viikinmäki, Latokartano.) Asemat hyötykäyttöön.

    11+
  6. Metroradan varteen ei kannata sijoittaa asumista enempää kuin metron kapasiteetti tulevaisuudessa luontevasti kuljettaa. Itä-Helsingissä mahdollisuuksia rajoittaa jatkossa siirtyminen nykyistä lyhyempiin juniin. Jo nyt saattavat junat olla ruuhka-aikoina varsin täysiä.

    Tulevaisuudessa vuorovälejä on tarkoitus saada tiuhemmiksi. Olen kuitenkin huomannut, että jo nykyisin junat ajavat toisinaan ruuhka-aikoina tavallista tiuhempaan. Lisäksi vuorovälien tiivistämisessäkin on rajansa.

    Mitä enemmän ihmisiä on liikkeellä, sitä useammat muuttujat vaikuttavat liikenteen jouhevuuteen. Haasteet kokonaisuuden hallinnassa kasvavat.

    Yksi haasteista on, että jos autoilua on jossakin vaiheessa tarkoitus vähentää, kasvaa paine raideliikenteen kapasiteettia kohtaan entisestään.

    11+
    • Ruuhka on aina ruuhka. Se täytyy vain kestää, mutta eihän sen varaan voi rakentaa systeemiä.

      1+
  7. Metron kiskot vievät länttä kohti, mutta asemien kohdalla voisi tunnelia louhia samantien muutaman kymmenen metriä lisää, niin ettei tarvitse sitten joskus tulevaisuudessa ruveta asemia pidentämään tai junia lyhentämään.

    Kummallista, että Helsinki suunnittelee 100 kilometrin pituista tunnelia Tallinnaan, mutta länsimetron asemia ei ole varaa louhia täysmittaisiksi.

    8+
  8. Hanna-Leena Ylisen kanssa samaa mieltä: pääkaupunkiseutua ei kannata rakentaa metron varaan toimivaksi. Olli Ventokin valotti tavallaan metron ongelmia: kapasiteetti ei riitä jos asukasmääriä asemien lähistöllä lisätään. Vastaus tuli Hanna-Leena Yliseltä: Tukholmaan (ja moneen muuhunkin kaupunkiin) verrattuna Helsingin metro on omituinen suora viiva, joka ei ratkaise alkuperäistä ongelmaa, poikittaisliikennettä.

    5+
    • Metrossa tuskin koskaan tulee olemaan kapasiteettiongelmaa. Nykyaikaiseln kulunvalvonnan mahdollistamalla 90 sekunnin vuorovälillä lyhyilläkin junilla saadaan lähes 80 prosenttia suurempi kapasiteetti kuin ruuhka-aikana nykyään on. Eikä itsellä ole koskaan tullut vastaan tilannetta, että kapasiteetti olisi Helsingin metrossa tähän mennessä loppunut, eli että junaan ei olisi mahtunut sisään. Lisäksi Pisara ja uudet raitiotiet vähentävät metron kuormitusta, joten metron spekulatiivisten tulevaisuuden kapasiteetin ei pitäisi millään lailla vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin.

      3+
  9. Nuo valmistuvat poikittaislinjat (Jokerit) juurikin vähentävät metron ja junien kuormitusta. (Esim. Itiksestä Oulunkylään, Vuosaaresta Myyrmäkeen etc. pääsee suoraan, ei tarvitse keskustan kautta kuleksia.) Hyvin voi asemien seutuja tiivistää.

    0
    • Melko erikoinen ajatus, että poikittaislinjat Vuosaaresta Myyrmäkeen ja Itäkeskuksesta Oulunkylään vähentäisivät metron kuormitusta. En tiedä ketään, joka säännöllisesti kulkisi Vuosaaresta Myyrmäkeen keskustan kautta metron ja junan yhdistelmällä. Taitavat tätä väliä jatkuvasti kulkevat liikkua omalla autollaan.

      7+
      • Me selvästi pyöritään eri piireissä.. Julkisten varassa täällä pörrätään, mä en edes tunne ketään, jolla olisi oma auto. (Autottomia asuntokuntia Helsingissä yli 50%). Melko erikoinen ajatus, etteivätkö parantuvat poikittaisyhteydet vaikuttaisi keventävästi pitkittäislinjoihin.

        0
      • Jep, todennäköisesti pyörimme eri piireissä, vaikka perheeni on autoton ja aloin käyttää metroa jo 80-luvulla.

        Viimeksi kuluneen vuoden aikana metroliikenteessä on ollut useita katkoksia ja tietysti jokavuotinen “kesäklassikko” eli ratakorjausten aika, jolloin Vuosaaresta ei suoraan pääse Itäkeskusta pitemmälle. Ongelmat tuskin ovat vähenemässä, sillä jo käytössä olevan metron automatisointia ei aiemmin ole kokeiltu missään.

        5+
  10. Keskustan ruuhkia Helpottamaan on Metro verkon laajennettava. Helsinki kilpailee asukkaista kokoajan myös kansainvälisesti. Kuten Oslossa toimii todella hyvä metroverkosto ja Tukholmassa kanssa. Helsingin keskustaan kehitään kokoajan Metro siinä paras vaihto ehto joukkoliitenkeen kehittymisen kannalta ja nopein, koska tulevaisuudessa pitää tulla huomiomaan väestön kasvu Helsingissä ja Raitioliikenteen varaa keskustaa ei kannata laskea tai pisararataa noin viidenkymmenen vuoden päästä asia on ihan eri kuin nyt tai kymmenvuoden päästä. Raide jokerit tuovat toimivat hyvät ratkasut poikittaisina linjoina metroille. Junien varaan en jättäisi koko Pohjois Helsingin asuinalueita tai saatikka koilisen asuin alueita, koska junat on nyt täysiä ruuhka-aikoina, entäs viidenkymmenen päästä, Kun sitä voi hirveesti enää kehittää. Pisara on ainoa ratkasu , mutta ei se koko ongelmaa poista väestön kasvun ja liikenne ruuhkien takia. Joo Ihmiset tarvitsee poikittaisia jokerilinjoja, mutta Tarvii ihmiseten päästä ydin keskustaan nopeati joukkoliikenteellä Metro on ainoa vaihtoehto. Menkää itse vaikka katsomaan Pasilaan nyt kuinka junat myöhästelee ja helvetin täysiä. Sama juttu Pääteillä aivan tukossa ruuhka aikaan , se on yhtä Helvettiä viidekymmenen vuoden päästä. Katsoin juuri Tukholman tulevaisuuden suunnitelmia, niin siellä suunnitellaan uusi metro reitti ja uusia asemia tehdään, koska Tukholma panostaa siihen ja myös kilpailuttaa joka ikisen joukkoliikenne välineensä, miksei kaikkia täälläkin kilpailuttaa tai saattikka tehdä uusia metrolinjoja.
    Oslossa nyt olemaasa olevaa Metroverkkoa parannettiin ja se toimii siellä hyvin , eikä siellä ole kuin 9000 asukasta enemmän kuin Helsingissä. Väärää säästöä sanoi tossa noista länsimetron laiturien pituudesta , se johtuu siitä , kun metro automatisoidaan kokonaan ja vuoro väli pienenee ruuhka aikoina puolet nykyisestä.

    2+
  11. Eikö tässä yleiskaava materiaalissa ole varsin selkeä linja: säteittäiset runkolinjat ovat metro ja paikallisjunat pisara-radalla täydennettynä. Siihen päälle pikaraitiotieverkostoa, kärkihankkeina raidejokeri ja tiedelinja Pasilan kautta. Lähijuna käyttävänä on helppo todeta kuinka Oulumkylästä ja Pasilasta lähetevät paremmat pikittaislinjat olisivat tarpeen: junat ovat täynnä ja Rautatietoria käytetään vaihtoasemana esim metroon. Yllä keskusteltiin perustellusti myös metron ongelmista. Onhan noissa suunnitelmissa myös idea metron rinnalla kulkevista pikaratikoista esim. Kruunuvuoren, Vartiosaaren kautta Rastilaan. Juuri näillä päästäisiin eroon siitä että ollaan yhden linjan ja yhden ratkaisun (metro) varassa. Tietysti suurin määrä kulkee metrola mutta sekin on jo nyt todella täynnä.

    Eli lääkkeet on jo mietitty mutta uskalletaanko niitä ottaa? Vertailut Osloon ja Tukholmaan ovat tarpeen, muuten jäämme jankkaamaan näitä ‘autot vastaan ratikat’ ja vastaavia todella typeriä keskusteluita.

    Olen kulkenut yli kymmenen vuotta autolla melko säänöllisesti ruuhkaa vastaan eli aamuisin poispäin Helsingistä Lahdentietä. Kehitys on lohduton. Autot seisovat Keravalta alkaen. Helsinkiin päin ajavan työkaverin ‘ennätys’ on 1h45min Lahdesta Sturenkadulle. Autoilun rajat tulevat vastaan ja autot jonottavat Helsingin niemen reunoilla pääsyä liikennevalojen ‘alueelle’ Siellä kapasiteetti on taas rajoitettu eikä ratkaisevasti nouse. Julkisen llikenteen kapasiteettiä on vain pystyttävä nostamaan. Tästä ei pääse mihinkään. Meillä on hieno kaupunki, sen säilyttäminen hienona vaatii ratkaisuja ja investointeja. Se voi myös tarkoittaa ruuhkamaksuja esim. Kehän ykkösen sisäpuolella. Tukholmassa tämä ei ole vaatinut mitään auton paikannus järjestelmää vaan rekkareiden valokuvausta.

    Rohkeutta päätöksentekoon.

    6+
    • Rohkeutta päätöksentekoon olisi sekin, että Tuleville kaupunkibulevardeille tehtäisiin jo nyt 60 nopeusrajoitus kehä ykköseltä alkaen. Mikä muutos sillä saataisiinkaan aikaan ja voitaisiin tarkastella liikennettäkin uudesta näkökulmasta.

      2+
      • Tätä olen useasti ehdottanut. Nyt heti 65 ja sitten 55 ennen bulevardiaikaa. Nuo luvut tarkentavat valvontaa ja ajajaa. Ylimalkainen nopeus lisää melua turhaan.

        Moottoririen pahin ongelma on melu ja nytkin yli puolet helsinkiläisistä kärsii melusta.

        1+
  12. Mikä lienee Raide-Jokerin tilanne? Olen vähän ihmetellyt, että uusi hallitus on lupaillut rahoitusta Pisaralle ja Länsimetron jatkolle. Ne ovat jättimäisiä miljardiprojekteja Raide-Jokeriin verrattuna. Olen kuitenkin ollut siinä käsityksessä, että Raide-Jokeri olisi erittäin kustannustehokas hanke. Asia on noussut mieleeni lähinnä sen vuoksi, että bussilinja 550 alkaa olla aika tukossa ruuhka-aikaan. Ja voisihan Raide-Jokerin varteen tehdä aika mittavasti täydennysrakentamista. Kai se sitten on niin, että Suomessa pitää olla aina vain tuollaisia miljardiluokan megaluokan projekteja…

    5+
  13. Raide-Jokeri on hankala hanke, koska jos se tehdään, siihen pitää panostaa niin, ettei siitä tulisi liian hidasta. Käytännössä tarpeeksi suorat linjaukset vaativat monissa kohdissa siltoja tai tunneleita. Kukaan ei halua kolkutella pääkaupungin ympäryksestä kolmasosaakaan sellaisella ratikalla, joka joutuisi tekemään katuverkossa jyrkkiä kulmia, pysähtelisi liian tiheään tai jumiutuisi liikennevaloihin. Olen käsitellyt tätä asiaa Uudessa Suomessa:

    http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154412-tuleeko-raide-jokerista-hidas-pikaraitiotie

    2+
    • Valtava parannus raide-550 tulee olemaan vaikkei se olisi nykyistä bussia nopeampi – joskin vaikea uskoa ettei siitä saisi ilman suunniteltua kummempia tunneleita ja siltoja helposti merkittävästi nopeampaa tehtyä, jos vain tahtoa on. Esim. toimivat liikennevaloetuudet ovat edullisia. Tietysti mitä nopeammaksi sitä kohtuullisin kustannuksin saadaan, sitä parempi!

      “Kukaan ei halua…” – kyllä se bussikin täytenä notkuu tällä hetkellä, vaikka kyyti on vielä raitiovaunua epämukavampaa. Bussilta on kapasiteetti loppu ja se on epäluotettavampi; lisäksi korkeat liikennöintikustannukset tekevät bussi-550:sta jo keskipitkällä aikavälillä huomattavasti raideversiota kalliimman. On myös tunnettua, että raitiotieyhteyttä käytetään enemmän kuin vastaavaa bussiyhteyttä.

      4+
  14. Olisi hyvä löytää keinoja käyttää jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta uudella tavalla. Kun autoilua on tarkoitus vähentää, löytyy raiteille tilaa paikoilta, joissa esimerkiksi pikaraitiotien olisi mahdollista palvella tehokkaasti jo tehtyjä rakennetun kaupungin ratkaisuja.

    Monipuolisen raideverkoston varaan olisi myös helpompi lisätä uutta asumista niin, että kaupunki toimii luontevasti. Tämä tehostaisi laajemminkin maankäyttöä ja sallisi luontaisen viherverkoston säilyttämisen.

    Viherverkostoa taas tarvitaan esimerkiksi torjumaan tulvia ja pitämään ihmiset liikkuvina ja terveempinä.

    2+
    • Kun kaupunkiseudun väestö kasvaa, lisääntyy väistämättä myös autoilu. Jos autoilu ja kulutus eivät lisääntyisi väestönkasvun mukana, se olisi todennäköisesti oire työttömyyden ja heikko-osaisuuden massiivisesta kasvusta, eikä tietoinen ympäristötavoitteiden toteutumisen seuraus.

      4+
  15. Jos liikenne muuttuu maata vähemmän sitovaksi, on mahdollista kehittää viihtyisää kaupunkia, jossa asiat on helpompi mitoittaa toisiinsa yhteen sopivin tavoin.

    Jos liikenne soljuu ja matkustusajat ovat lyhyitä, jää enemmän aikaa olennaisiin asioihin.

    Autoilu sitoo tavalla tai toisella noin neljänneksen Helsingin maa-alasta. Jos kaupungin tapa järjestää liikenne uudistuu, on esimerkiksi helpompi turvata asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia tukevia virkistysalueita, joiden merkitys kaupunkirakenteen toimivuudelle saattaa tulevaisuudessa kasvaa. Luontaiset viheralueet ovat suuri apu myös hulevesien käsittelyssä.

    1+
  16. Hei,mielestäni myös maan hengittäminen on jäänyt liian pienelle huomiolle katettaessa asuinympäristöjen käyttö-ja kulkualueita.
    Kivituhka tms pintamateriaali voisi ajaa paikkaansa hyvinkin kevyen pintakäytön materiaalina.Näin ollen myös maan keuhkot toimisivat kaasuuntumatta.
    Pientonttien biomittana minimillään voisi käyttää :tontille on mahduttava täysimittainen kuusi.

    0
  17. Jokeri-bussia käyttäessäni (linjaa 550) on tullut mieleeni,että siinä on suunnittelijoilla iso työ saada raiteet ympättyä muun liikenteen sekaan. Esim. kiertoliittymiä on reitillä paljon.
    Bussikapasiteettiä saataisiin nostettua siten,että osa busseista ottaisi matkustajia vain `tärkeimmistä`paikoista. Esim. Viikki ,Oulunkylän asema,Maunula… Kadulla kun pääsee ohittamaan,toisin kuin raiteilla. Raidejokerilla ei tarvita kuin yksi kolari ruuhka-aikaan,niin systeemit on sekaisin.

    2+
  18. Pisararata on ihan järjetön hanke. Keskustaan ja Hakaniemeen pääsee jo nyt metrolla, ja Töölöön on hyvät yhteydet sekä busseilla että raitiovaunuilla. Eikö miljardeille löydy parempaa käyttöä?

    1+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.