Blogi: Energia

Miten yleiskaava vastaa ilmastohaasteisiin?

Helsinki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaavan suorin keino hillitä ilmastonmuutosta on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja sitä kautta liikenteen päästöjen vähentäminen.

Ilmastonmuutos on viime vuosina noussut yhdeksi merkittävimmäksi yhteiskunnallista kehittämistä ohjaavaksi tekijäksi. Valtiot ovat tehneet kansainvälisiä sitoumuksia ilmastonmuutoksen hillintätoimista. Myös kaupungit ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen.

Helsinki linjaa ympäristöpolitiikassaan ilmastopäästöjensä vähenevän vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja mikä vielä merkittävämpää, tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Erityisesti pitkän aikavälin tavoite on merkittävällä tavalla läsnä Helsingin uuden yleiskaavan laadinnassa.

Yleiskaavan ilmastotoimet

Kaupunkitasolla päästöjä voidaan pienentää vähentämällä energian kulutusta ja tuottamalla tarvittava energia mahdollisimman suurelta osin uusituvilla energiantuotantotavoilla.

Energiaa käytetään niin lämmityksessä, sähkön tuotannossa kuin myös liikenteessä. Suoraviivaisin yhteys yleiskaavatasoisella kaavoituksella on liikenteen päästöihin. Tiivis kaupunkirakenne tuottaa vähemmän liikennettä ja liikenne hoituu helpommin vähäpäästöisiä kulkutapoja käyttäen. Tiivistävä suunnittelu on useimmissa tapauksissa myös ilmastoystävällistä suunnittelua.

Uusiutuvan energian tuotannon ja energian kulutuksen vähentämisen suhde kaavoitukseen on monimutkaisempi. Ilmastohaasteisiin vastaavan yleiskaavan tulee vähimmillään mahdollistaa toimet, joita tarvitaan energiankulutuksen pienentämisessä ja energiantuotannon tapojen muuttamisessa. Tällaista kehitystä ovat esimerkiksi rakennuskannan uusiminen energiatehokkaammaksi ja teollisen mittakaavan tuulivoiman rakentaminen.

Vaikka ilmastopäästöt saataisiin kuriin, lämpenee ilmasto silti jo nykyisten päästöjen johdosta. Tästä syystä yleiskaavassa on huomioitava myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Yleiskaavatyössä tilannetta hankaloittaa se, että hillintä- ja sopeutumistoimet ovat osittain ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi kasvavien sademäärien vuoksi imeyttävät pinnat tulisi pitää kaupungissa suurina kun taas energiatehokkuuden näkökulmasta mahdollisimman tehokkaasti rakennettu kaupunkiympäristö on perusteltua.

Yleiskaavatyössä ollaan ilmastonmuutoksen asettaman haasteellisen tehtävän edessä. Prosessissa pyritään maankäytön suunnittelun osalta hillitsemään ilmastonmuutosta, jotta kaupunkimme täyttää globaalin vastuunsa ja pystyy tarjoamaan viihtyisää elinympäristöä myös tuleville kaupunkilaissukupolville.

Mikä Sinun mielestäsi olisi olennaisin ilmastoteko, joka uudella yleiskaavalla saataisiin aikaan?

11 kommenttia artikkeliin ”Miten yleiskaava vastaa ilmastohaasteisiin?

  1. Ilmastokeskustelu on monin tavoin kiinnostavaa ja samalla täynnä kummallisuuksia. Yksi näistä oudoista piirteistä on keskenään ristiriitaisten tavoitteiden niputtaminen yhteen. Siis. Halutaanko ensisijaisesti vähentää hiilidioksidipäästöjä vai siirtyä entistä enemmän käyttämään uusiutuvia energianlähteitä? Jos halutaan molempia, niin kumpi on tärkeämpää? Olisiko esimerkiksi se ilmastopoliittisesti viisasta että Helsinki vähentäisi osuuttaan ydinvoiman omistajana ja käyttäjänä ja hankkii vastaavasti enemmän energiaa hiilidioksidipäästöjä aiheuttavasta biomassaa käyttävästä energiantuotantolaitoksesta?

    Entä kumpi on tärkeämpää Helsingille – oman energiayhtiön toiminnan painopisteiden määrittely ilmastopoliittisesta vai liiketaloudellisesta näkökulmasta? Nämäkin nimittäin saattavat mennä ja menevätkin varmasti joskus vastakkain. Yksi arvostaa sitä, että kaupungin omistama energiafirma tuottaa mahdollisimman hyvin rahaa veronmaksajille luvattujen palvelujen tuottamiseen. Toinen puolestaan pitää tärkeämpänä sitä, että firma tekee kaikkensa vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä ja kolmas arvostaa sitä, että mahdollisimman iso osa energiasta tuotetaan uusiutuvista raaka-aineista.

    Miten tämä liittyy sitten yleiskaavaan? Enpä tiedä. Kivahan näitä silti on pohdiskella.

    1+
  2. Hei Aatos,

    Kuten viestissäsi totesit, perustuvat energiajärjestelmiin liittyvät muutokset pitkälti poliittisiin valintoihin ja tavoitteet voivat olla osin ristiriitaisia. Tosin, sekä uusiutuvien polttoaineiden käytöllä ja energian kulutuksen vähentämisellä on sama päämäärä, eli ilmastopäästöjen vähentäminen.
    Mikäli haluat seurata nimenomaan energiantuotannon kehitysmahdollisuuksiin liittyvää keskustelua, löytyy sitä Helsingin Energian uutta voimaa-blogista. http://blogi.helen.fi/
    Yleiskaavassa tehtävillä ratkaisuilla on suorin vaikutus liikenteen ilmastopäästöihin. Energiantuotannossa ja -kulutuksessa syntyvien päästöjen vähentämisessä yleiskaavalla on mahdollistava rooli.

    0
  3. Yleiskaavoitukseen liittyy useita monimutkaisia asiakokonaisuuksia, jotka lisäksi vaikuttavat myös toisiinsa. Tämä lisää vaikeutta ennustaa, mitä erilaisista ratkaisuista pidemmän päälle seuraisi.

    Kun asumista tulee lisää, mutkistuvat liikenneratkaisut myös siksi, että Helsingin keskusta sijaitsee niemellä, johon laajenevan kaupungin eri puolilta on yhä vaikeampi päästä joustavasti. Lisäksi jo olemassa olevat kaupungin rakenteet vaikuttavat siihen, miten uusia liikenneratkaisuja voidaan sovittaa kokonaisuuteen.

    Kokisin, ettei kaupungin tiiviys ole ainoa asia, jolla voidaan vaikuttaa kauas liikkumisen tarpeeseen. Olennaista voi olla esimerkiksi se, houkuttavatko kaupunginosat viihtymään kotiseudulla vai hakemaan vaihtelua muualta. Saattaa lisäksi olla, että tulevaisuudessa nousee uudenlaisia tekijöitä, jotka heijastuvat tarpeeseen liikkua muualle kaupunkiin tai kaupungista pois.

    Myös ympäristöhaasteisiin liittyy monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat toisiinsa. Ilmastonmuutos on yksi yleiskaavoituksen suurimmista haasteista. Toisaalta on esitetty arvio, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisen osalta on menty vielä enemmän yli riskirajan. Lisäksi monimuotoinen luonto ja ilmasto vaikuttavat toisiinsa.

    Yleiskaavoituksessa olisikin hyvä löytää ratkaisu, jossa tiivis kaupunki ja sen lomassa kulkevat monimuotoiset viheralueet linkittyvät toisiinsa. Ratkaisu tukisi asukkaiden hyvinvointia ja ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaa. Jos asukkaat viihtyvät, heidän tarpeensa liikkua kauas voi vähetä. Tämä voisi auttaa sekä liikenteen päästöjen hillitsemistä että liikenteen sujumista yhä isommassa kaupungissa.

    8+
    • Samaa mielta edellisen kanssa. Pelkka tiivistaminen ei takaa liikkumisen tarpeen alenemista, ellei palveluita ole turvattu. Kivenjalkatilat kunniaan!

      1+
  4. Raideliikenne keskustaan ja poikittain
    Pikaraitiolinjat jokeri lijoille ja kaksi metrolinjaa lisää keskustaan päin.

    2+
  5. Kannattaa muistaa, että suurin osa rakennusten koko elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä syntyy rakennusvaiheessa. Siksi on hurkastelua väittää, että rakentamalla voitaisiin luoda hiilineutraalia kaupunkia.

    Ilmastoasiantuntijat (esim. James Hansen ja Makiko Sato) ovat sitä mieltä, että jotain pitäisi tehdä ja nopeasti. Veikkaanpa, että heillä on kuitenkin toisenlaisia toimenpiteitä mielessään kuin Helsingin kaavoittajalla…

    9+
    • Hei, Henna-Leena suurin osa rakennusten ympäristövaikutuksista (tai hiilijalanjäljestä) ei suinkaan synny välttämättä rakennusvaiheessa. Käyttövaihe voi olla esim. sata vuotta, siinä ajassa muut haitat ehtivät muodostua moninkertaisiksi. Suunnittelua / rakentamista ja käytettäviä materiaaleja on myös hyvin monenlaisia. Tehdyillä ratkaisuilla on merkitystä. Mittaristoakin alalle ollaan määrittelemässä: http://figbc.fi/wp-content/uploads/2013/01/Rakennusten_elinkaarimittarit_2013.pdf

      2+
      • Hei Kirmo!

        Sepä se, asiat eivät ole yksinkertaisia ja hiilijalanjälkeä on ylipäätään hankala mitata, koska kaikki vaikuttavat muuttujat eivät ole tiedossa ja osa käytettävistä luvuistakin on lähtökohtaisesti vääriä.

        Se, että suurin osa rakennuksen hiilijalanjäljestä tulisi rakennusaikana, mainitaan mm. tässä tekstissä:

        http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2976

        Itse olen lähinnä huolissani siitä, että ilmastonmuutosta käytetään kaavoituksen “keppihevosena”, joka väännetään aina kulloinkin haluttuun lopputulokseen sopivaksi. Jos ilmastohaasteiseen aidosti haluttaisiin tarttua, tehtäisiin moni asia toisin.

        Muihin ympäristövaikutuksiin liittyen on ylipäätään vaikea kuvitella, miten rakennusvaihe ei olisi se kaikkein merkittävin, varsinkin jos kaupunkirakennetta ollaan levittämässä aiemmin rakentamattomille alueille. Jo rakentamisen ensimmäiset vaiheet kallion räjäytyksineen muuttavat ympäristön lopullisesti.

        5+
  6. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat suuria ympäristöhaasteita, joihin liittyviä ongelmia on torjuttava myös kaavoituksella. On löydettävä ratkaisuja, jotka toimivat hyvin kummankin haasteen kannalta.

    Yksi monimuotoisen lähiluonnon ylläpitämistä palveluista on kuumenemiselle herkän kaupunkialueen viilentäminen. Samalla lähiluonto tukee asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia muutoinkin. Kuumuus on terveysriski erityisesti vanhemmille ihmisille.

    Monimuotoisilla metsillä on merkitystä myös hiilinieluina.

    Keskeistä on myös vähentää kauas liikkumisen tarvetta ja löytää liikenneratkaisut, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hillintää ja auttavat pitämään hengitysilman laadun hyvänä kaupungissa. Myös lähiluonto tukee osaltaan ilmanlaatua. Erilaiset asiat linkittyvät toisiinsa.

    Tärkeätä on lisäksi mitoittaa asumisen ja liikenteen ratkaisut toisiinsa sopiviksi. Tässä on merkitystä myös työpaikkojen ja palveluiden sijoittumisella. Vallitsevalla tekniikalla autoilun ruuhkat ovat haitallisia sekä ilmastolle että hengitysilman laadulle.

    4+
  7. Lainaus kirjoituksesta: “Prosessissa pyritään maankäytön suunnittelun osalta hillitsemään ilmastonmuutosta, jotta kaupunkimme täyttää globaalin vastuunsa ja pystyy tarjoamaan viihtyisää elinympäristöä myös tuleville kaupunkilaissukupolville.”

    Suuria sanoja ja mietin, onko virastossa mietitty niiden merkitystä. Olen jossain määrin joutunut perehtymään kaavoituksessa käytettävään retoriikkaan ja minusta tuntuisi mukavammalta, jos suunnitelmia ei taitavalla kielenkäytöllä yritettäisi naamioida ympäristö- tai ilmastoteoiksi, vaan oltaisiin rehellisiä, vaikka se ei hyvältä näyttäisikään.

    6+
  8. Helsingin kantakaupungissa on kaasuhelloja, mutta ei lähiöissä. Maakaasun käyttö suoraan ruuanvalmistuksessa untuisi kuitenkin ekotehokkaammalta kuin se, että kaasu muutetaan sähköksi, jolla ruoka valmistetaan. Miksei kaasua enää vedetä uusille asuinalueille?

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.