Blogi: Osallistu

Missä ovat kauppa, koulu ja kirjasto vuonna 2050?

Kaupan ja palveluiden yleiskaavaseminaarissa 22.4. katsastetaan millaiset ovat julkisten palveluiden tulevaisuuden näkymät, mitä asioita yleiskaavassa pohditaan kaupan ja palveluiden näkökulmasta ja miten kaupan suuryksiköiden sijaintia ohjataan.

Teemaseminaari järjestetään näyttelytila Laiturilla 22.4. klo 18–20 (Narinkka 2, vanha linja-autoasema).

Uuden yleiskaavan pohjana on ajatus Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina. Kuinka palvelut ovat saavutettavissa vuonna 2050 myös esikaupungeissa? Missä sijaitsevat ja millaisia ovat tulevaisuuden helsinkiläisten kaupat? Miten kivijalkakauppoja syntyy kaupunkiin? Teemaseminaarissa katsastetaan myös Helsingin palveluverkon nykytilanne ja muutospaineet.

Ohjelma

Kauppa, palvelut ja uusi yleiskaava (pdf)
Anne Karlsson, Kaupunkisuunnitteluvirasto, johtava yleiskaavasuunnittelija. Lue blogi aiheesta

Miten kaupan suuryksiköitä ohjataan? (pdf)
Pekka Normo, Ympäristöministeriö, erityisasiantuntija. Lue blogi aiheesta

Tulevaisuuden kauppa (pdf)
Matti Kautto, kaupan tutkija ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tohtoriopiskelija, joka on tehnyt 20 vuoden työuran Keskon johtotehtävissä.

Missä ovat koulu, kirjasto ja lääkäri tulevaisuuden Helsingissä? (pdf)
Marko Karvinen, Helsingin talous- ja suunnittelukeskus, strategiapäällikkö

Aikaa keskustelulle ja kysymyksille

Illan juontavat Anne Karlsson ja vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila. Tilaisuus on avoin kaikille ja se päättää kevään yleiskaavaseminaarien sarjan. Ohjelma täydentyy verkkosivuilla.

3 kommenttia artikkeliin ”Missä ovat kauppa, koulu ja kirjasto vuonna 2050?

  1. Missä ovat kauppa, koulu ja kirjasto vuonna 2050? Todennäköisesti ei ainakaan ihan lähinurkilla, jos nykyinen meno saa jatkua.

    2+
  2. Ainakin K-Pasilaan ja Kalasatamaan tulee sk-mafian ja (ulkomaisten) kiinteistösijoitusfirmojen toiveiden mukaiset kauppakeskukset, eli terve vain kivijalkakaupoille. Miksi näin, en tiedä. Kukaan asukas ei ole minun kuulleni halunnut nimenomaan lisää kauppakeskuksia kaupunkiinsa, joten joku muu kuunnellumpi taho lienee takana.

    Autoistumiskehitystäkään ei tunnuta ihan oikeasti haluttavan taittaa(kauniista puheista huolimatta), sitä pidetään jonkinlaisena normina. Vaikka minkälainen tontti-ja asuntopula kaupungissa olisikin, sadoilla miljoonilla on _pakko_ rakentaa Veturitiestä motari K-Pasilan läpi. Pääsee Tuusulasta sitten kaksi minuuttia nopeammin Eläintarhan valoihin.

    Vaikka oikealle kaupungille pienine etäisyyksineen olisi valtaisa tarve, auto tulee yhä ensin. Sitten mietitään, mahtuisiko asuntoja/kauppoja/kirjastoja jonnekin. Phuk it, jään Hollantiin.

    1+
  3. Vuosi 2050 ei ole enää ongelma, koska henkilöautossa (käytetään nyt tätä nimitystä automaattitaksista, joka toimii joukkoliikenteen osana) ei ole kuljettajaa ja myös jakeluliikenne on automaattista.

    Kirjasto tulee siis pääasiassa kotiin, lapset menevät helposti kouluun vähän kauemmaskin, ja tavarat tuodaan kotiin.

    Noiden toimintojen ydin on siis helposti ja täysin korvattavissa. Ne eivät kuitenkaan korvaa kirjastoon ja kauppaankin liittyvää elämyksellisyyttä ja sosiaalisuutta, vaikka pinnallistakin. Ne vapauttavat kuitenkin aikaa elämyksille ja sosiaalisuudelle. Nähtäväksi jää, miten ne toteutuvat.

    Muutos on samantyyppinen kuin 60-luvulla, kun kivijalkakaupat ja kävelevät asiakkaat alkoivat vähentyä. Jos netti olisi silloin ollut olemassa, silloin olisi kysytty, että missä kotiäidit enää sitten näkisivät tuttuja ja naapureita päivittäin. Tarve jäi, keinot löytyivät, ja kotiäiditkin vähenivät. Kaikki muuttuu.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.