Blogi: Maailman kaupungit

Missä Helsinki haluaa olla paras?

Kanadalainen kaupunkisuunnittelija Brent Toderian herätteli ajatuksia yleisöluennolla Laiturilla 9. syyskuuta. Luennon videosta selviää, miten Vancouver on kirinyt kaupunkien kärkeen monilla eri mittareilla.

Elettävin, vierailtavin ja vihrein kävelyn, pyöräilyn ja kahvin huippukaupunki. Vancouverista puhuttaessa superlatiiveja riittää.

Toderianin mukaan Helsingillä on eväitä kärkikaupungiksi ainakin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saralla. Hän arvosti tapaa, jolla Helsinki sekoittaa asuinalueilla eri asumismuotoja. Eikä Helsinki jää kauas kärkisijoilta silloinkaan, kun puhutaan merenrantojen avaamisesta kaupunkilaisille.

Katso Toderianin luento YouTubessa

Korkea rakentaminen ei Toderianin mielestä ole ”kyllä tai ei” -kysymys. Tuloksekkaampaa on kysyä ”missä ja miten”. Hyvää kaupunkiympäristöä on mahdollista rakentaa kaikissa mittakaavoissa. Onnistuminen mitataan hänen mukaansa katutasolla jalankulkijan ja pyöräilijän maailmassa.

Julkisissa katutiloissa ja pyöräilyn olosuhteissa Helsingillä olisi Toderianin mielestä petrattavaa. Toisaalta kaikki kaupungit ovat hänen mukaansa itsekriittisiä. You are doing good, hän kannusti lopuksi Helsinkiä.

Laiturin luennolla oli yli 140 osallistujaa ja myös yleisökysymyksiä esitettiin runsaasti. Luentomateriaali löytyy blogin ohesta pdf-tiedostona.

9 kommenttia artikkeliin ”Missä Helsinki haluaa olla paras?

  1. Suuri kiitos luennon ja luentomateriaalien tuomisesta verkkoon! Tämä on aivan korvaamatonta meille, jotka olimme kiinni hellan ja taaperon välissä – tai muuten estyneitä osallistumasta. Aivan loistavaa voida katsoa tämä kiinnostava esitys jälkikäteen!

    Samoin varmasti moni paikalle päässyt arvostaa mahdollisuutta käydä tarkastamassa jälkikäteen jokin mietityttämään jäänyt kohta tai tallentaa itselleen esityksen pdf-versio.

    Kiitos, KSV! Laituri ja sen tapahtumat nettisivuineen ovat hienointa, mitä kaupunkisuunnittelusta tiedottamisen ja siihen osallistamisen saralla voi ajatella.

    8+
  2. Kiitos Venla kommentistasi, on oikein ilahduttavaa saada näin kannustavaa palautetta. Pyrmme jatkossakin aktiiviseen ja innostavaan viestintään – sekä yleiskaavaan että muuhunkin kaupunkisuunnitteluun liityen.

    Parhain terveisin,
    Heikki Mäntymäki
    viestintäpäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

    1+
  3. Luennon perusteella Helsingillä näyttäisi olevan paljonkin opittavaa Vancouverilta. Sen sijaan, että suunniteltaisiin hyvää tiivistämistä (density done well), tuntuu kaupunkisuunnittelu edelleen olevan kaupunkirakenteen levittämistä (sprawl) luontoalueille.

    Laadukkaan suunnittelun esteenä Helsingissä ovat niin normit kuin asenteetkin. Käytännössä mm. parkkipaikkojen määrää ja asuntojen keskipinta-alaa säätelevät normit estävät tiiviin kaupunkirakenteen. Helsinkiä suunnitellaan autoille. Kaupunki ei myöskään ole noudattanut Toderianin ohjetta, etteivät taloudelliset arvot saisi ohjata suunnittelua.

    Toderianin mukaan kaupungin voi muuttaa niin hyvässä kuin pahassa yhden sukupolven aikana. Huonosta muutoksesta on Helsingin osalta tällä hetkellä erityistä syytä huoleen.

    11+
  4. Helsingillä on loistava mahdollisuus yhdistää elävä ja toimiva kaupunkirakenne jo olemassa olevaan vahvaan viherverkostoon. Tämä antaisi mahdollisuuden erottua persoonallisella tavalla maailman kaupunkien joukossa. Esimerkiksi seuraavat toimet voisivat auttaa tavoitteen saavuttamista:

    – Toteutettaisiin huolella valituilla paikoilla jo rakennetun alueen tiivistäminen siten, että kaupunkikuvassa olisi sopivin välein korkeampia ja kapeita taloja.

    – Elävöitettäisiin kaupunkia yhä mukavammaksi kävellä.

    – Valittaisiin kaupungin kehittämiseen nykyistä voimakkaammin jalankulun, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen. Näin tuettaisiin matkojen lyhenemistä ja tätä kautta myös lähipalveluita.

    – Kytkettäisiin nykyinen viherverkosto vankemmin osaksi kaupunkirakennetta. Näin turvattaisiin asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia ja sopeutettaisiin kaupunkia ilmastonmuutoksen haasteisiin.

    – Selvä valinta yhdistää urbaania ja luontoa vahvistaisi omaperäistä kaupunkikuvaa ja edistäisi helsinkiläisten kotiseutuhenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Samalla saataisiin mahdollisuus pitkäjänteiseen kaupungin jatkokehittämiseen.

    7+
  5. Tämän päivän Hesarin pääkirjoitusaukeamalla oli juttu otsikolla ”Tampere näyttää mallia keskustan elävöittämisessä”. Jutussa kerrottiin suunnitelmista tiivistää Tampereen kantakaupunkia.

    Voisiko olla, että Vancouverin malli on sisäistetty Tampereella paremmin kuin Helsingissä, jossa tiivistämisen sijaan suunnittellaan edelleen kaupunkirakenteen levittämistä luontoalueille?

    7+
  6. Helsinkiä voitaisiin aivan hyvin tiiviistää kantakaupungin kupeessakin. Tässä muutama esimerkki, jotka ainakin omasta mielestäni voitaisiin ottaa kaupunkirakentamiseen.

    – Käpylän urheilupuisto + Mäkelänkadun varsi suunnilleen velodromilta Koskelantielle
    – Koskelan varikko + Koskelan sairaalan alue
    – Talin golfkenttä
    – Rajasaari
    – Manskun ja Hakamäentien koko risteysalueen tuntuma – siellä Haagan, Kivihaan ja Ruskeasuon kulmilla olisi tiivistämisen potentiaalia ja siitä voisi tehdä portin kaupunkiin
    – Staran konepaja/varikkoalue Hämeentien varressa Arabiassa
    – koko Huopalahdentien varsin suunnilleen vanhan Carrollsin paikkeilta Pohjolan talolle saakka on aika väljää, olisi varmasti tiivistämisen mahdollisuuksia
    – Hesarin varsi suunnilleen Josafatinkallioilta (ok, säästettäköön ne oman aikakautensa taistelun symboleina) rautatiesillalle saakka
    – Hakaniemi
    – Marian sairaalan tienoo
    – Savonkadun, Viipurinkadun, Karjalankadun ja Porvoonkadun rajaama erittäin tehottomasti rakennettu mutta keskeinen alue (ja vieressa Alppipuisto eli virkistysmahdollisuuksia on yllin kyllin)

    Tässä vain jokunen. Varmaan näitä vastaavia olisi enemmänkin. Kyllä Helsingissä on vielä reippaasti mahdollisuuksia rakentaa kantakaupunkiin. Se vain vaatii vähän asennemuutostakin. Annetaan urbanismille tilaa!

    4+
  7. Täytyy laittaa positiivinen kommentti, kun siihen kerrankin on mahdollisuus. Tämän päivän Hesarissa uutisoitu suunnitelma bulevardisoida Itäväylä on kannatettava. Siinä toteutetaan Vancouverin oppia tiivistää jo rakennettua aluetta ja samalla vähentää autoilun sitomaa pinta-alaa.

    Kuten Toderianin luennossa kuulimme, tällaisilla ratkaisuilla on pystytty helpottamaan myös autoilijoiden arkea.

    6+
  8. Kiitos minunkin puolestani hyvin mielenkiintoisen luennon tuomisesta nettiin. Vaikka Toderian kehui Helsingin suunnittelun suuntaa, niin luennon jälkeen päällimmäiseksi tunteeksi jäi pelko siitä, että Toderianin luennolla ei tule olemaan vaikutusta suunnitteluun. Toderian toi hyvin esiin havainnoimiaan kehityskohteita Helsingissä, kuten lähiöiden urbanisointia kantakaupunkimaiseksi ympäristöksi, jalankulkijalähtöistä alimpien kerrosten suunnittelua ja pyöräkaistojen kehittämistä. Erityisen paljon Toderian kiinnitti huomiota siihen, ettei Pasilan tornitaloalueen suunnittelmassa ole otettu huomioon viihtyisyyttä katutilassa tornien juurella. Toivottavasti suunnitelmia tullaan hiomaan ja tornien juureen luodaan viihtyisää ja tiivistä katutilaa vielä kun siihen on mahdollisuus, eikä Pasilasta synnytetä kuollutta tyhjää tilaa.

    2+
  9. Sami, samaa toivon minäkin. Voi olla, että Pasilan tornitalot näyttävät arkkitehtikuvissa kauniilta kaukaa katsottuna. Komea skyline ei paljon lohduta jos ympäristö on jalankulkijan perspektiivistä isoa, kolkkoa ja tylsää. Pasila on niin keskeinen ja tärkeä paikka, että epäonnistuminen olisi parasta välttää…

    1+

Vastaa