Blogi: Energia

Merituulta Helsingissäkin?

Jos Helsinkiin rakennettaisiin 60 kappaletta viiden megawatin tehoista tuulivoimalaa, ne tuottaisivat 20 prosenttia Helsingin sähkön kulutuksesta. Määrä vastaisi 400 000 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkäyttöä. Hyvätuulisella merialueella tuulivoimalan huipputehon aika ylittää 4 000 tuntia vuodessa. Tällä on iso merkitys Helsingin Energian kehityksessä kohti hiilineutraaliutta ja uusiutuvaa energiaa.

Helsingin edellistä yleiskaavaa varten selvitettiin, mitä vaikutuksia merituulipuiston sijoittamisella Harmajan eteläpuolelle voisi olla. Tutustu selvitykseen (pdf). Tuulipuiston myönteiset ympäristövaikutukset osoittautuivat suuremmiksi kuin kielteiset.

Raportin seurauksena Yleiskaava 2002:een merkittiin raja, jonka “eteläpuoliselle vesialueelle voidaan selvittää tuulivoiman sijoittamista”. Tämä on voimassa oleva kaavamerkintä ja linjassa 2006 päivätyn maankuntakaavan kanssa.

Luvituksen soutamisesta ja huopaamisesta on kokemusta

Helsingin Energialla on tuulivoimaa muualla Suomessa. Uusia hankkeita on meneillään Siipyyssä Pohjanlahdella ja Inkoo-Raaseporissa Suomenlahdella.

Ympäristövaikutusten arvioinnin johtopäätös oli molemmissa, että merituulipuistot voidaan toteuttaa ilman merkittäviä luontohaittoja. Molemmat hankealueet ovat maakuntakaavoissa nimenomaan tuulivoimalle osoitetut.

Siipyyssä kaavoituksen ja lupien prosessit ovatkin etenemässä. Inkoossa ja Raaseporissa valtuustot päättivät keskeyttää kaavoituksen ja myös puolustusvoimat vastusti hanketta. Olimme jo aloittaneet laajat ja kalliit tutkimukset alueella sekä tuottaneet kuvia ja videoita nettiin.

Viimeaikaisten kokemusten perusteella olisi energiayhtiöiden näkökulmasta suotavaa, että tuulivoima-alueiden rakentamisedellytyksiä tutkittaisiin kaavoituksen yhteydessä mahdollisimman pitkälle.

Erilaisia arvoja voidaan sovitella yhteen

Gallupeissa tätä nykyä paikalliset ihmiset suhtautuvat selvänä enemmistönä myönteisesti merituulivoimaan. Inkoossa ulkosaariston huvilanomistajien vastustusliike on kuitenkin ollut näyttävä. Kriittiset mielipiteet ovat useimmiten koskeneet maiseman muuttumista. Huolena on ollut, miten käy virkistysalueille ja huviveneilylle.

Saman alueen erilaisia käyttötarkoituksia voidaan sovittaa yhteen, vaikkei ensin siltä näyttäisi. Paitsi kaikkien esitettyjen mielipiteiden kunnioittamista, se vaatii kaikilta osapuolilta valmiutta keskustella ja annoksen luovuutta. Minkä hyvän arvioimme tärkeimmäksi toteuttaa?

Yleinen kysymys ihmisten tapaamisissa muualla Suomessa on, että miksi emme rakenna tuulivoimaa Helsinkiin. Miksei, mutta sen pitäisi näkyä yhtenäisinä kaavamerkintöinä maakunta- ja kuntatasolla eli uudessa yleiskaavassa.

Helsingin Energian puheenvuoro hiilineutraalista tulevaisuudesta ja energia-asioista kuultiin yleiskaavan teemaseminaarissa 18.3.2013.

5 kommenttia artikkeliin ”Merituulta Helsingissäkin?

  1. Helsingin edustalle voimalat sopisi tosi hyvin, kun maisemassa on muutenkin laivoja jne. liikkuvaa. Valtio pitäisi kuitenkin saada mukaan maksajaksi, kun merituulivoima ei nykyisellä takuuhinnalla (8,3 c/kWh) mitenkään kannata. Merituulen lisäksi myös jo nyt taloudellisesti kannattavaan maatuuleen voisi Helsinki panostaa, Vuosaaren satama olisi täällä hyvä pikku kohde ja toki Perämeren tuulinen rannikko. Kartalla näkyvät Suomen tämänhetkiset tuulihankkeet. http://www.tuulivoimayhdistys.fi/hankkeet

    6+
    • Yhden tuulivoimalan voisi rakentaa Katajanokan karusellitontille ja toisen Tähtitorninmäelle. Sinne voimalat sopisivat tosi hyvin, kun maisemassa on muutenkin laivoja ja muuta liikkuvaa.

      3+
  2. Koska yksi ainoa tuulivoimala tuottaa enemmän sähköä kuin Vanhankaupungin voimala, niin tuon meritaimenten ja lohien nousua roimasti haittaavan muinaismuiston voisi poistaa, ainakin jos Helsingin Energia oikeasti haluaisi siirtyä kestävään tuotantoon. Aina ei kannata mennä hiilijalanjäljen taakse piiloon, kun tässäkin muu haitta ylittää rajusti ilmastohyödyn. Vaikea pitää padon tuottamaa sähköä ekona, kun katselee taimenten hyppimistä patoseinään. Vaikea myös pitää historiallista arvoa suurempana, kuin kokonaisen lohijoen avaamista keskelle pääkaupunkiseutua. Pato pois ja samanlainen tekokoski tilalle kuin on nyt toisessa haarassa. Olisi upea jo nähtävyytenäkin, kun lohet hyppelisi koskea ylös, eikä päin sainää kuten nyt, kiitos teidän ja museoviraston.

    Helsingin Energian pitäisi muutenkin panostaa omaan tuulivoimaan, eikä roikkua noissa ydinvoimaloissa, jotka näyttävät käyvän yhä kalliimmiksi toteuttaa.

    1+
    • ymmärrän hyvin huolen kalojen törmäilyyn liittyen. Muualla ne ovat merikotkia, jotka törmäilevät tuulivoimaloihin…

      0
  3. En haluaisi asua Kemiönsaaressa Taalintehtaalla koska tuulipuisto on naapurissa. Meteli on helvetillinen. Toivottavasti ei tule Helsingin rannikoille vastaavia meluhaittoja aiheuttavia propeleita.Tuulivoimalat alueelle jolla ei ole niin paljon väestöä, esimerkiksi Rauman edustalle.

    16+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.