Blogi: Liikkuminen

Kehittämisohjelma hakee ratkaisuja liikenteen kasvuun

Miten Helsinki selviää kaupungin kasvun aiheuttamasta liikenteen lisääntymisestä? Tekemällä joukkoliikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä houkuttelevia ja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja henkilöautolle, linjataan Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa. Ohjelman luonnos on juuri valmistunut.

Ennusteiden mukaan vuoteen 2035 mennessä henkilöautoilla ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä Helsingin sisällä kasvaa noin viidenneksellä ja Helsingin rajan ylittävien matkojen määrä noin kolmanneksella. Myös Helsingin keskustan liikennemäärät kasvavat merkittävästi kantakaupungin uusien asuinalueiden rakentuessa.

Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan liikennejärjestelmä, joka pystyy liikuttamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaroita mahdollisimman pienessä tilassa. Tässä joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily ovat tehokkaita.

– Henkilöautolla on jatkossakin tärkeä rooli helsinkiläisten arjessa, mutta autoilun toimivuus edellyttää, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan, liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski sanoo.

Liikkumisen kehittämisohjelmaan on kiteytetty Helsingin strategiaohjelman sekä muiden strategisten linjausten sisältämät liikennettä koskevat tavoitteet. Tavoitteiden lisäksi kehittämisohjelmassa on esitetty toimintalinjaukset, joilla tavoitteisiin päästään.

Ohjelmassa Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteiksi on määritelty muun muassa arjen liikkumisen sujuvuus, ajoneuvoliikenteen haittavaikutusten vähentäminen, kaupungin viihtyisyys ja taloudellinen kilpailukyky sekä tilan, rahan ja luonnonvarojen tehokas käyttö.

Nopeat runkolinjat keskusten välille

Ohjelmassa esitetään, että joukkoliikenteen kilpailukykyä kehitetään luomalla kattava runkolinjasto, joka yhdistää nopeilla säteittäisillä ja poikittaisilla raitiotie- ja bussilinjoilla tiivistyvät esikaupunkikeskukset toisiinsa ja Helsingin keskustaan. Keskeiset vaihtoasemat suunnitellaan niin, että vaihdot välineestä toiseen ovat mahdollisimman sujuvia.

Pyöräilymahdollisuuksia parannetaan rakentamalla baanaverkosto kaupunkikeskusten välille ja kehittämällä keskusten pyöräilyolosuhteita. Lähiliikkumisen kävely-yhteyksistä tehdään suoria ja viihtyisiä.

Sujuvan liikkumisen saavuttamiseksi ehdotetaan myös katujen ja muun liikenneverkon tehokkaampaa käyttöä ajantasaisen reittiopastuksen, häiriötiedotusten ja muiden älyliikenteen sovellusten avulla. Liikenteen määrään voidaan vaikuttaa myös hinnoittelulla. Hinnoittelukeinoja ovat mm. joukkoliikenteen tariffit sekä pysäköinti- ja ruuhkamaksut. Liikenteen haittavaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi ajonopeuksia laskemalla.

Viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia tavoitellaan suunnittelemalla keskusta-alueille miellyttävää ja turvallista katuympäristöä, joka houkuttelee kävelemään ja viettämään aikaa. Viihtyisä kaupunki parantaa myös liiketoiminnan edellytyksiä.

Kilpailukykyä kehitetään myös tavaraliikennettä tehostamalla ja vähentämällä jakelukustannuksia yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Keinoja tähän ovat esimerkiksi jakelua tukevan tietojärjestelmän toteuttaminen ja sopivien lastauspaikkojen tarjoaminen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli liikkumisen kehittämisohjelmaa 5. marraskuuta, jolloin se jäi pöydälle. Asiaa käsitellään lautakunnassa uudelleen 19. marraskuuta.

2 kommenttia artikkeliin ”Kehittämisohjelma hakee ratkaisuja liikenteen kasvuun

  1. Hieno juttu, että pyöräily on otettu tässä huomioon. Nyt pitäisi enää ratkaista, miten liikutaan muina vuodenaikoina.

    1+
  2. Koska rahaa on käytettävissä rajallisesti, pitää tunnistaa ajoissa riskit ja miettiä, mitä ongelmia milläkin tavoin voidaan oikeasti ratkaista ja mitkä hankkeet ovat oikeasti “epäratkaisuja”. Luettelen muutamia huomioita:

    (1) Kevyt liikenne. Pyöräily ja jalankulku ovat hyötyliikuntaa ja niiden edellytysten parantaminen vaikuttaa eniten vapaa-ajan viihtyvyyteen, muttei ratkaise suuremmassa määrin työmatkojen tai kuljetusten ongelmia! Eniten pyöräilyä ja jalankulkua haittaavat tasoristeykset ajoteiden kanssa ja liikennevaloissa odottelu. Vilkkaimmista paikoista olisi mukava päästä sillan yli tai tunnelin ali.

    (2) Raideliikenne runkolinjoina. Runkolinjoiksi kelpaavat lähinnä metro ja junaradat, raitioliikenne ainoastaan, jos se voidaan toteuttaa aitona pikaraitiotienä, mitä epäilen pääkaupunkiseudun olosuhteissa. Raitiotiet ovat runkolinjoiksi “epäratkaisu”, mikäli niitä (a) rakennetaan olemassaolevien ajokaistojen päälle autoliikenteen tukkeeksi, (b) pysäkkejä on liikaa tai (c) linjat mutkittelevat kadunkulmien mukaan kuten nykyinen hidas ratikka tekee. Tällainen linja olisi kustannuksiltaan aluksi houkutteleva kun ei tarvitsisi tunneloida tai purkaa taloja tieltä, mutta se ei hitautensa ja epämukavuutensa vuoksi kelpaisi useimmille pitkien matkojen taittamiseen.

    (3) Ruuhkamaksut. Kansalaiskeskustelussa on toistuvasti otettu esiin se, että pakolliseen satelliittipaikantamiseen perustuva ruuhkamaksujen keräämistapa loukkaa vakavasti yksityisyydensuojaa ja sitä on jopa julkisissa puheissa kaavailtu uudeksi viranomaisten käyttöön tulevaksi kansalaisten valvontatyökaluksi. En pidä kyseistä Shellin Jorma Ollilan hanketta hyväksyttävänä. On myös erikoista, että “ruuhkamaksuja” halutaan periä tällä tavoin myös haja-asutusalueilla.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.