Blogi: Historia

Helsinki Pietarina, Berliininä vai Shanghaina?

Helsingissä uudet sukupolvet ovat ottaneet kaupungin haltuunsa. Nyt esikuvaksi on nostettu Berliini, jonka sykkeessä hehkuttaa koko Eurooppa. ”Syke” on yksi niistä monista sanoista, joilla ohjataan kaupunkikulttuurisia mielikuvia; syke rinnastuu pulssiin, rytmiin ja dynaamisuuteen. Ne ovat ominaisuuksia, joita maailman kehittyvät kaupungit tavoittelevat.

Sykettä Itämeren tyttären kaupunkisuunnitteluun on 200 vuoden aikana haettu maailmalta: Berliini tänään, Tukholma eilen, Pariisi ja Lontoon sata vuotta sitten, Pietari vuonna 1812.

Esikuvat ovat aina kansainvälisiä. Pietarista tuotiin keisarillisuutta ja virkavaltaisuutta, Pariisista porvariston hillittyä charmia ja Berliinistä kunnallistekniikkaa ja liikenneosaamista. Tukholmaan katsottiin, kun suunniteltiin modernin hyvinvoinnin kaupunkia.

Helsingin kasvu suurkaupungiksi tuo mukanaan uusia kaupunkilaisryhmiä. Urbaani keskiluokka tarvitsee elämälleen tiloja ja taloja, myös keskustasta ulospäin liikenneväylien varrelle, esikaupunkeihin. Nopea sosiaalinen muutos tuo esiin ongelmia. Sykkeen takan väijyy kaupunkipelko, jota perinteisesti hallitsemme kaupunki- ja yhteiskuntasuunnittelun keinoin.

Kun Helsingin seuraava yleiskaavaprosessi toden teolla alkaa, maailman komeimmat kasvukeskukset ovat Aasiassa. Tuleeko kaupungistamme tehdä Pohjolan Shanghai? Urbaani kulttuuri elää tänään uutta tulemistaan, kun nuoret sukupolvet rakentavat omaa sykettään. He eivät tyydy edeltäjiensä hallintokulttuuriin, kieltoihin ja sääntöihin. Moni haluaa myös rakentaa ylöspäin.

Vaikka kaupunkisuunnittelulla on esikuvansa, lopputulos on aina jotain paikallista. Helsingissä on tapana soveltaa vaikutteita omaperäisesti ja luovasti. 2010-luvulla tulee kunnioittaa historian kerroksisuutta ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Julkisten tilojen ja paikkojen tulee olla avoimia. Kivijalkaliikkeitä lisää. Luonnon ja ihmisen vuorovaikutus nostettakoon vahvuudeksi.  Älkäämme tinkikö tärkeimmästä arvosta: katutilan turvallisuudesta.

Laura Kolbe loi katsauksen Helsingin kaupunkikulttuurin historiaan yleiskaavan teemaseminaarissa 25.2.2013.

4 kommenttia artikkeliin ”Helsinki Pietarina, Berliininä vai Shanghaina?

  1. Luonnon ja ihmisen vuorovaikutus olisi hyvä lähtökohta kaupungin kehittämisessä. Uutta tietoa lähiluonnon merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille on jo olemassa paljon. Kun ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen liittyvät riskit korostuvat tulevaisuudessa, saa uuden tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön yhä enemmän merkitystä.

    Yleiskaavoitus on tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. Kaupungissa, jossa luonto ja ihmiset kohtaavat, on joukkoliikenteen kehittäminen yksi vahvuuksista. Joukkoliikenteen suhteellista osuutta on lisättävä. Samalla on hyvä vähentää kauaksi liikkumisen tarvetta.

    Helsingin historia eri vaiheineen on osa tämän päivän kaupunkia. Merelliseen Helsinkiin kuuluvat lisäksi luontaiset rannat. Kaupunkia on mahdollista uudistaa niin, että samalla kunnioitetaan myös perinteitä.

    Yhteisen julkisen tilan merkitys on tärkeä kaupungin identiteetille. Kaikille avoimia alueita tarvitaan niin rakennettuun kaupunkiin kuin myös viheralueille.

    Kokemus kaupungista asuinpaikkana on kokonaisempi, jos keskeiset arjen palvelut löytyvät asukkaita läheltä. Kaavoitukseen on hyvä löytää ratkaisuja, jotka antavat lähipalveluille mahdollisuuden.

    Turvallinen katutilakin on hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Jos asukkaat saadaan yhä enemmän mukaan kotiseutunsa kehittämiseen, voisiko tämä lisätä yhteisöllisyyden ohella myös turvallisuutta?

    3+
  2. Laura Kolben maanantain teemaseminaarissa pitämä alustus oli kiinnostava. Erityisesti ajatuksia herätti vanha valokuva kaupunginjohtajasta seisomassa kaavakartan vieressä…

    Myös alustuksen lähtökohta (Helsinki Berliininä, Pariisina jne.) oli kuvaava kaupungille, joka on siis aiemminkin kärsinyt huonosta itsetunnosta. Nyt puhutaan Helsingistä metropolina, laajemmasta seudusta metropolialueena ja tehdään metropolipolitiikkaa. Olen ihmetellyt, mikseivät kielipoliisit älähdä sanan väärästä käytöstä.

    4+
  3. Kolben maanantain puheenvuoron sisältämä kritiikki ei välity tässä kirjoituksessa. Harmillista.

    1+
  4. Mielestäni Helsinkiä pitäisi kehittää edelleen Tukhoman tavalla. Tiiviimpää kantakaupunkia (Kallion ja Töölön välisen alueen yhdistäminen puistoa unohtamatta ja kaikki muut kaupungin hukkatilat asuinkäyttöön), kerrostaloja merenrannalle unohtamatta rantabulevardeja, monipuolinen siluetti (korkeampaa rakentamista sallivaa).

    3+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.