Blogi: Kaupunkirakenne

Helsinki kasvaa nyt naapureitaan nopeammin

Helsingin asukasmäärä on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti 200 vuotta. Poikkeuksia ovat olleet vain sota- ja kriisiajat sekä 1960-luvun lopulta vuoteen 1980 ulottunut jakso. Tämän jälkeen väestö on jälleen kasvanut.

Kasvun varjopuolena on ollut kaupunkirakenteen hajautuminen. Ajassa, jossa seudun väkimäärä on kaksinkertaistunut, on rakentamiseen käytetty maa-ala peräti kymmenkertaistunut. Hyvin laajalle alueelle hajaantunut kasvu on johtanut esimerkiksi liikenteen ruuhkautumiseen. Tulevaisuudessa on tärkeää, että kaupungin kasvaessa pystytään tiivistämään ja eheyttämään kaupunkirakennetta.

Katso visio kasvavalle kaupungille videolla.

Helsingin yleiskaavan yksi idea on tehdä Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunki. Nyt Helsingissä on hyvät yhteydet raideliikenteellä keskustaan, mutta kaupunginosien välisiä poikittaisia raideyhteyksiä ei ole. Jatkossa verkkoa täydennetään poikittaisella raideliikenteellä. Samalla kaupungista tulisi aikaisempaa tiiviimmin rakennettu erityisesti asemien ympäristöissä. Esikaupungit muuttuisivat vähitellen urbaaniksi ympäristöksi.

Helsingin ja koko Helsingin seudun väestönkasvu näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yleiskaavan visio on laadittu sillä oletuksella, että Helsingin nykyisten rajojen sisäpuolella olisi vuonna 2050 jopa 860.000 asukasta eli 250.000 enemmän kuin nyt.

Kaupungin nykyisellä kasvuvauhdilla tämä on varsin realistinen oletus. Suunnittelulla on voitava varmistaa, että Helsingissä on tulevaisuudessa riittävät mahdollisuuden asuntorakentamiselle. Yleiskaavoituksessa tavoitteena on myös se, että reilusti nykyistä väkirikkaampi Helsinki olisi tulevaisuudessakin viihtyisä ja mukava kaupunki.

Tänä vuonna Helsingin väestönkasvu on tammikuusta syyskuuhun ulottuvalla jaksolla ollut 7063 henkeä. Prosentuaalisesti Helsingin väestö kasvoi vuoden alusta syyskuuhun 1,2 prosenttia.

Tällä hetkellä Helsingin kasvuvauhti on jopa jonkin verran nopeampi kuin Espoon tai Vantaan kasvuvauhti. Seudun kehyskunnat eivät enää yllä samanlaisiin prosentuaalisiin kasvulukuihin. Vielä joitakin vuosia sitten kehyskunnat kasvoivat Helsinkiä nopeammin. Tilanne on muuttunut ja nyt urbaani miljöö vaikuttaa kaikkein vetovoimaisimmalta.

Helsingin kaupungin tietokeskus on julkaissut väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi–syyskuulta 2013. Tutustu tilastoihin (pdf)

50 kommenttia artikkeliin ”Helsinki kasvaa nyt naapureitaan nopeammin

  1. Olen todella onnellinen, että olen jo niin vanha, että olen perhehaudassa vuonna 2050. En halua elää Helsingissä, jossa sen nykyisellä alueella on 850 000 asukasta! Helsinki on jo nyt traaginen historiaton paikka, jossa painetaan piirustuslauta paineessa alamäkeä merelle, vaikka ylämäessä on parmpaa rakennusmaata. Yleiskaava pitäisi tehdä yhdessä Vantaan kanssa, sillä sen asukkaat ja alue ovat Helsingin henkisten rajojen sisäpuolella ja suuri osa syntyperäisiä helsinkiläisiä, jotka joutuivat 1960-luvulla muuttamaan maalaiskuntaan grynderipolitiikan takia.

    3+
  2. Virastossa intoillaan, että Helsingin kasvuvauhti hakkaa Espoot, Vantaat ja kehyskunnat niinkuin kyseessä olisi juoksukilpailu. Aluetta pitäisi kuitenkin tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voitaisiin ohjata järkevästi laajemmalle alueelle, eikä rakentaa Helsingin viheralueita ja merenrantoja täyteen asuntoja.

    7+
  3. Lähtökohdaksi on otettu väärät luvut, todennäköinen määrä on 150 000 lisää. Mitä muita hankkeitä tehdään näin virheellisillä ja yksipuolisilla laskelmilla.

    3+
    • Lähtökohdaksi on otettu väärät luvut, todennäköinen määrä on 350 000 lisää. Mitä muita hankkeitä tehdään näin virheellisillä ja yksipuolisilla laskelmilla.

      10+
  4. 1) Kun yksi oletus suunnittelussa on, että Hesaan tulisi vain eläkeläisiä ja opiskelijoita, niin minne ne muut menevät? Ei Hesan rappio pudota syntyvyyttä eikä välttämättä koko maan tuottavuuden kasvua.

    2) Huomautus koskien vain Lauttasaarta: kaupunginosan tulotasoa ja siis veronmaksukyky on Hesan keskiarvojen yläpuolella. Miksei saarella ole hotellia ja miksei Juhlaviikkojan aikana siellä ei ole lainkaan tapahtumia? Mitäpä jos kaupunki satsaisi johonkin julkiseen rakennukseen, jossa nämä voitaisiin yhdistää. Enkä ainakaan heti olisi valmis ehdottamaan, että tällainen rakennus tulisi purettavan vesitornin paikalle, tiloja on keskemmälläkin.

    0
    • Lauttasaaresta puheenollen: se lapsuuteni saari on nykyään “menetettyjen mahdollisuuksien” maisema, koska saari on tupattu liian täyteen standardirakennuksia, joitten välit ovat niin pienet, että näköala on lähinnä naapuritalon samanlaisen asunnon keittiön pöytä. Saarella oli vielä 1050-luvulla paljon potentiaalia Tapiolan tyyppiselle kaupunkirakentamiselle. Jos menen Espooseen, suljen silmäni Salmisaaressa ja avaan ne Koivusaaren jälkeen.

      1+
      • Vuosilukuun tarttui painovirhepaholainen: ei 1050-luvulla vaan 1950-luvulla!

        0
      • Lauttasaarihan muistuttaa huomattavasti enemmän Tapiolan tapaista lähiökerrostalorykelmää kuin tiivistä kaupunkia.

        3+
  5. Kannattaisin ajatusta, jossa Helsingin erittäin tehottomasti rakennetut omakoti- ja rivitaloalueet ensimmäiseksi tehostettaisiin ja rakennettaisiin ne suuren tehokkuuden kerrostaloalueiksi. Silloin tehorakentamisesta saisi parhaimman hyödyn ja kaupunkiin mahtuisi varmasti ainakin miljoona uutta kodin omaavaa asukasta lisää.

    6+
    • Ennen kuin näin menetellään Pakilan suhteen, kannattanee varmistaa, että alue pääsee raideliikennepaitsiosta ja huonon joukkoliikenteen saarekkeen asemasta, jossa se nyt ja Kehäradan valmistumisen jälkeenkin on. Tähän voi mennä useita vuosikymmeniä. Lisäksi perustuslaillinen omaisuudensuoja edellyttäisi riittävää korvausta lunastettavista omakotitaloista. Jälkimmäinen ei ole aina toteutunut kunnolla.

      1+
      • Suuremmilta lunastuksilta voitaneen välttyä nostamalla koko alueen rakennusoikeutta reippahasti ja antamalla perikuntien ahneuden hoitaa loput? Samalla saadaan sitä ajallista kerrostuneisuutta, josta kovasti puhutaan.

        5+
    • Kuka tänne haluaisi muuttaa. Tällä tehorakentamisella saadaan nykyiset asukkaat muuttamaan lähikaupunkeihin. Uudet asukkaat tulevat ulkomailta. Asunnot kannattaa suunnitella sellaisiksi, että niihin mahtuvat kymmnenlapsiset perheet.

      5+
    • Enpä ole aikoihin järjettömämpää ajatusta kuullut. Tuhottaisiin kaupungin viihtyisä ja arvostettu osa kasvottomilla betonikoloseilla. Samalla ajettaisiin suuri joukko hyviä veronmaksajia Helsingin rajojen ulkopuolelle ja sitä kautta hajautettaisiin nykyistä yhdyskuntarakennetta ties miten kauas. Luuletko tosiaan, että nämä Maununevan, Veräjänmäen, Pakilan, Paloheinän, Tapanilan, Suutarilan, Puistolan, Vartiokylän, Tammisalon, Laajasalon jne. asukkaat jäisivät Helsinkiin niihin kerrostalokolosseihin?

      Tämän tyyppinen pientalopainotteinen vyöheyke löytyy lähes kaikista Euroopan suurkaupungeista. Miksi Helsingin, maanosan harvimmin asutun maan pääkaupungin, pitäisi olla täyteen ahdettu suurlähiö. Tiivistä rakentamista voi toki hyvin lisätä kantakaupunkiin ja sen liepeille. On myös huomattava, että pientalopainotteiset alueet uudistuvat ja täydentyvät jatkuvasti melkein huomaamattomasti (ja asukkaiden hyväksymänä) tonttien jakojen ja puolitusten seurauksena.

      2+
  6. Omakotialueet 20-30 kerroksislle kerrostaloille. Taloja maahanmuuttajille nyksyiset asukkaat voivat muuttaa viheralueet säilyttäviin Espooseen, Vantaalle ja Sipooseen. Kuka tähän slummiin tahtoo jäädä.

    1+
  7. Länsi-Herttoniemen idylinen 50 – luvun lähiö ollaan pilaamassa tehorakentamisella. Miksi nämä metsälähiöt tarvitseen pilata. Korotetaan keskustan taloja 2-4 kerroksella.

    2+
  8. Keskustaan lisää asuntoja ei toimistoja, ei varsinkaan kaupungin virastoja. Virastot pasilaan, kalasatamaan, ei keskustaan.

    6+
  9. Täydennysrakentaminen kannattaisi suunnata ullakoiden ja olemassa olevien rakennusten muutoksiin. Jos kaupunki alkaisi tukemaan kerrostalojen ullakkorakentamista (vrt. hissien rakentaminen) asuntokäyttöön väestönkasvu tavoitteet saavutettaisiin pilaamatta hyvin suunniteltuja kaavoja. Jos lähiö pilataan saavuttamalla 100 uutta asuntoa niin se ei ole sen arvoista. Omistajan eli kaupungin kannattaisi kuunnella alueiden asukkaita. Isot tonttivuokra korotukset ydistettynä täydennysrakentamiseen ei ole hyvää omistaja politiikkaa.

    2+
  10. Mietinpä vain, että mikä olisi hyvä porkkana, että nykyistä useammat alkaisivat nähdä täydennysrakentamisen enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Nykysysteemi ei ole kovin kannustava. Täydennysrakentamisen kohteena olevalle alueelle pitäisi voida antaa jotakin vastinetta. Tavallaan kaupankäynnistähän tuossa on kysymys. Kyllä mäkin olisin valmis hyväksymään naapuriini täydennysrakentamista helpommin, jos samalla saisin takeet siitä, että saamme esimerkiksi bussipysäkin lähemmäksi tai lähipuiston ryteikkö raivataan ja sinne laitetaan lapsille leikkivälineitä tai että katujen ja jalkakäytävien kuoppaiset päällysteet uusitaan tai että kaupunki rakentaisi lähistölle uuden kirjaston tai jotakin muuta nastaa.

    Toinen täydennysrakentamista ihan uskomattoman paljon Helsingissä hankaloittava juttu on maanomistus. Lähiöissä aika iso osa kerrostaloista on kaupungin vuokratontilla. Miksi ihmeessä vuokratonttien haltijan haluaisivat täydennysrakentamista? Mitä he siitä hyötyvät? Omilla tonteilla tilanne on eri juttu, reippaasti vaan lisää rakennusoikeutta tonteille ja nykyistä löysemmät parkkipaikkavaatimukset, niin eiköhän sitä täydennysrakentamistakin ala syntyä sitä mukaa kun taloja tulee putkiremppavaiheeseen. Ai niin, kaupunki leikkaa maan arvonnousun itselleen ja tonttin omistajille jää jotakin pieniä murusia. Eli täydennysrakentaminen on onnetonta puuhastetelua tästä maailman tappiin, jos mikään ei systeemissä muutu…

    0
  11. Eipä tämä juuri palveluja lisää, tulee ehkä muutama pitzeria ja kebab-paikka lisää, muutama pubi, kukkakauppa, suutari, kioski. Siinä sitä on tarpeellisia palveluja. Viheralueet lähtee. Kyselyssä tähdättiin siihen, että asukkaat ovat valmiit lähtemään viheralueille Nuuksioon tai vaikka lappiin. Eivät rakennetut puistot korvaa lähimetsiä. Urbanismi voisi käydä tutustumassa Lontoon urbaaneihin slummeihin.

    3+
  12. Kaupungin ylimitoitetut asukasennusteet uhkaavat Helsingin lähimetsiä ja merenrantoja. Lähimetsien lisäksi tarvitaan myös laajoja yhtenäisiä metsäalueita, jotka lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia, kuten tutkimuksissakin on osoitettu.

    6+
    • Mehän muistamme ne 1960-luvun asukasennusteet ja liikenneväylien suunnitelmat, jotka kummalliseti tulivat taas esille. Ei Helsingin kaupunkisuunniettelun tavoitteena voi olla koko Suomen kansan tai sen puoliskon asuttaminen pääkaupungin rajojen sisäpuolelle.

      Miksi nyt pitää tuhota hienoja kaupunginosia, joita tehtiin maan parhaiten suunnittelijoitten voimin 1950-luvulla? Miksi ei olla ylpeitä Herttoniemestä, Maunulasta ja vielä avarina säilyneistä kaupunginosista? Empire-Helsinki on viimeistä rakennusta myöten purettu ja pilattu. Turhan monta uusrenessanssitaloa tasattiin tehokkuuden nimissä. Kaupunkisuunnittelijat ovat onnistuneet paremmin kuin Neuvosto-Venäjän pommittajat 70 vuotta sitten.
      herttoniemen kartanon upean puiston vielä jäljellä olevaa osaa kuulemma on suunniteltu hävitettäväksi!

      8+
  13. Lisää asuntoja saadaan korottamalla keskustan taloja ja ottamalla toimistoja ja virastoja asuinkäyttöön. Uudet asuinalueet rakennettava huomattavasti nykyisiä korkeammiksi. Santahaminaan vähintään 20 kerroksisia näköalataloja. Samoin Pasialaan, Pasilan aseman päälle 20 kerrosta jne. Ei pilata vanhoja lähiöitä vaan rakennetaan asuntoja uusille alueille ylöspäin.

    7+
  14. Kaupunkirakenteen eheyttäminen tarkoittaa viheralueiden vähentämistä. Keksitty muka hieno ja hämäävä termi. Insinöörit katsovat ilmakuvista, että kaupungista löytyy paljon vihreää, joka on taloudellisessa mielessä turhaa. Tulee mieleen tästä kaupunkirakenteen eheyttämisestä eläinten tarhaus. Ei tarhoissakaan juuri ole vihreää. Tässäkin yritetään sulloa mahdollisemman paljon ihmisiä mahdollisimman pienelle alueelle.
    Tämäkö on tarkoitus tässä maassa jossa tilaa on vaikka kuinka. Todennäköisesti tämän urbanismin seurauksena alkaa lapsiperheiden ja parempiosaisten muutto lähikuntiin, joissa viheralueet säilytetään. Nyt ollaan pilaamassa 50- ja 60- lukujen lähiöt.

    7+
  15. Huonosti suunniteltu täydennysrakentaminen uhkaa monia vanhoja kaupunginosia, missä asukkaatkin viihtyvät. Ei tällaisia valmiiksi rakennettuja yhtenäisiä alueita kannata ruveta pilaamaan muutaman sadan uuden asukkaan takia. Rakennetaan mieluummin uudet alueet sen verran tiiviimmin.

    7+
  16. Uudet alueet tulee rakentaa hyvin korkeiiksi ja raideliikenteen läheisyyteen. Nykyisen liikennejärjestelmän on hyvin vaikea tehokkaasti palvella uusia ja vanhojakin autonkäyttäjiä. Kehäteillä ja sisääntuloteilläkin on niin tiheästi taso- ja eritasoristeyksä, että niiden on vaikea palvella nopeasti ja tehokkaasti suurten liikennemäärien vuoksi. Seudulla on käytännössä vain yksi kehätie elli kehä III ja senkin liittymämäärät ja liikennemäärät tuottavat jo varsin hidasta liikennettä. On jo melkein moottoribulevardin tasoa.

    9+
  17. Guggenheimin ja Mäntymäen tontille asuntoja keskustassa työskenteleville. Vähennetään turhaa liikennettä ahtaalle niemelle. Liikkumista mielummin rajoitettava kuin lisätä näillä uusilla hankkeilla. Jos keskustaan on painetta lisäasunnoille, on niitä sinne rakennettava. Kummallekin tontille mahtuu kunnon tornit.

    5+
  18. 2050 mennessä on kaikille juna asemille yksi tai usemapi tornitalo kerros koot ovat tuolloin jo 40-60 kerroksissia.
    Metrolinjoja olisi kolme, silloin keskustaa kuljetaan ainoastaan junalla , metrolla ja raitiovaunulla. Bussit päätetään juna ja metroasemille liityntälinjoina.
    Helsingin keskusta on melkein täysin auton paikka eli enemmän kävelykatuja, puistoja ja toreja. autolla helsingin keskustaan tullaan keskustatunnelia pitkin , jotan on nyt suunniteltu, josta pääsee suoraan parkkihalleihin ja pysäköintylaitoksiin , niin maan alle kuin päällekkin.
    Päärautatienasema muuttuisi isomaksi ja tilavammaksi, jossa oli kaksi tasoa maan päällä ja maan alle olevat lähtölaiturit, ensimäiseen kerroksesta lähtisi ainoastaan kaikki kaukojunat ja maan alla olevasta kerroksesta lähtisi lähijunat ja balticrail , joka kulkee tunnelissa pietari-Helsinki-Tallinna, aina saksaan asti.
    tietysti kokopäärautatieasema katetaan samalaisella lasikatteella kuin nyt, mutta sitä jatketaan ihan laitureiden päihin asti. Kokoasema muuttuisi liike ja toimisto rakennukseksi
    nykyiset kauppakeskukset laajenevat tuolloin naapurirakennuksiin ja maan alle. Liikeiden määrältään , ne ovat ihan itäkeskuksen kokoisia kauppakeskuksia.

    0
    • Keskustaa olisi syytä tiivistää rakentamalla olemassa oleviin rakennuksiin useita lisäkerroksia. Keskusta on liian matala. Keskustan tyhjille tonteille pilvenpiirtäjiä.

      0
  19. Uusimmat ennakkotilastot: Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2013 noin 8600 asukkaalla, 1,4 %. Kasvu oli yhtäsuuri kuin edellisvuonna. Kotimainen muuttovoitto kasvoi ja oli 4000 henkeä, ulkomailta saatiin muuttovoittoa edellisvuotta vähemmän, 2800 henkeä.

    Espoon kasvu oli 1,5 % ja Vantaalla kasvua oli 1,3 %. Kehyskuntien yhteenlaskettu kasvu oli 0,9 %.

    Koko 14 kunnan seutu kasvoi 18 000 asukkalla, 1,3 prosenttia. Kotimaasta saatua muuttovoittoa tästä kasvusta oli 4300 ja ulkomailta 6800 henkeä. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 6900 henkeä.

    3+
  20. Helsingissä on runsaasti asuinrakentamiseen soveltuvia alueita (esimerkiksi Malmin lentokenttä, pakkoliitetty Sipoo). Jätkäsaari valmistuu, samoin Kalasatama. Keski-Pasilaan on tulossa valtava kolossi. Luulisi tämän jo riittävän vuoteen 2050, varsinkin jos vielä toteutetaan pienimuotoista täydennysrakentamista. Jos sitä nopeammin edetään, tuloksena on vain huonoa kaavoitusta ja huonoa rakentamista.

    Miksi Helsingillä on nyt niin kova hinku rakentaa luonnonmukaisille merenranta-alueille (Vartiosaari, Rastila, Kivinokka, Koivusaari, Lauttasaaren pohjoisranta)? Merellinen Helsinki on pian muisto vain kun kaikki rannat privatisoidaan.

    5+
  21. Lisää asuntorakentamiseen soveltuvia alueita löytyy, jotta viher-ja virkistysalueille ei tarvitse rakentaa. Ei pilata olemassa olevia asuinalueille tärkeitä metsäplänttejä. Kaupunki tarvitsee viheralueita, myös suhtkoht. luonnontilaisia pieniä metsäalueita asuinalueiden vieressä tai sisällä. Ei kaukana olevat viheralueet korvaa näitä.

    Rakentaa voidaan edellisessä viestissä mainittujen alueiden lisäksi mm. Tattarisuolle, Rajasaareen, Taliin ja jollain aikavälillä Santahaminaan.

    2+
  22. “Jätkäsaari valmistuu, samoin Kalasatama. Keski-Pasilaan on tulossa valtava kolossi. Luulisi tämän jo riittävän vuoteen 2050, varsinkin jos vielä toteutetaan pienimuotoista täydennysrakentamista.”

    Ehkä luulisi, mutta ei kyllä millään riitä. Ei mahdu 300 000 uutta asukasta noille alueille. Helsinkiin on tunkua joka tapauksessa. Jos päätämme olla rakentamatta lisää asuntoja se vain tarkoittaa sitä, että hinnat lähtevät nykyistäkin kovempaan nousuun. Monella tännekin kirjoittavalla ei kohta ole enää varaa asua alueillaan, jos lisä- ja täydennysrakentamista ei sallita.

    4+
    • Jos joku vakavissaan väittää, että Helsinkiin on tulossa 35 vuoden aikana 300 000 uutta asukasta, hän ei elä reaalimaailmassa. Kyseessä on poliitikkojen tahtotila. Halutaan kilpailla veronmaksajista erityisesti Espoon kanssa.

      Rakentamiskiihkon seuraus voi olla päinvastainen kuin päättäjät laskevat. Helsingistä suunnataan väljempiin maisemiin Espooseen.

      2+
      • Tehdään samat virheet kuin 60- luvun laskelmissa. Aikaa edellisistä virhelaskelmista on kulunut 50-vuotta. Uusi sukupolvi urbanismin nimissa haluaa tehdä samat virheet vähän eri tavalla perustellen. Historiasta ei olla opittu mitään.

        0
    • Tulijat voivat hyvin pysähtyä Espooseen, Vantaalle ja Sipooseen.
      Ei Helsinki ole velvollinen asuttamaan koko Suomen kansaa ja pilaamaan historiallisen olemuksensa ja hävittämään puistot ja metsät alueeltaan.

      1+
  23. Miksi Koivusaareen ei suunnitella todella korkeita taloja? Kuvien suunnitelmaa tupla tai kolme kertaa korkeampia rakennuksia niin saadaan lähelle keskustaa todella korkea asuinalue, merinäköalalla. Talojen peruskorkeus n. 15 kerrosta ja tornit 40 kerosta. Sopii Espoon toimistotornien lähelle. Miksi uudet alueet suunnitellaan niin mataliksi, esim. Jätkäsaari ja Kalastama.

    5+
  24. Uusille alueille tulee suunnitella ja rakentaa korkeita taloja. Esim Koivusaaren taloje perskorkeus voisi olla yli 12 kerrosta ja tornit sitten vaikka yli 40 kerrosta. Nämä asunnot merinäköaalalla menevät kyllä kaupaksi. Uuden alueet on rakennettu liiaan mataliksi mm. Jätkäsaari, Kalasatama, Munkkisaaren ranta ( paikka jota myydään meri-eirana ym. Lisää tosi korkeita rakennuksia Santahaminaan, Mäntymäen kentälle, Tattarisuolle ja Malmin lentokentälle, Talin golf-kentälle ja Töölön lahdelle, vai onko paikka jo pilattu rakentamalla hätäisesti täyteen.

    3+
  25. Maalikennekeskuksen paikalle avautuu hyvä paikka rakentaa pilvenpiirtäjiä. Tiivis ja erittäin korkea asuinalue.

    3+
  26. Lauttasaaren ja muutaman muun paikan jälkeen seuraavana tuhoamis (lue:umpikorttelimainen tiivistäminen) listalla ovat Munkkivuoren kaltaiset vanhat oikeasti viihtyisät paikat. Kaupungin virkamiehet ja rakennusliikkeitten edustajat (heistähän tässä koko paletissa on enimmäkseen kyse) haluavat Ulvilantiestä umpikorttelin. Täytyy kyllä sanoa, että Nimbyily on ihan paikallaan, kun katselee millaista Helsinkiä mm.kolmikymppiset “Vihreät” kaupunkiaktivistit haluavat tänne ajaa.
    Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että tiiviyttä kannattaa lisätä korkeilla rakennuksilla, eikä millään ahdistavilla umpikortteleilla, joihin halutaan lisätä mahdollisimman paljon sitten päälle vielä liikenteenmelua rakentamalla talot aivan katuun kiinni.
    Helsingissä ei muutenkaan ole mitään pakottavaa tarvetta rakentaa kantakaupunkimaista rakennetta joka puolelle.
    Osmo Soininvaaran mallinen toimintapa (johon myös esim.valtamedia HS on saatu mukaan), jossa pääkaupunkiseudulle halutaan keskittää mahdollisimman paljon asukkaita lähes pakkotoimin on haitallista koko Suomen kannalta.

    2+
    • Helsingin (ja sitä myöten koko Suomen) halutuimmat alueet muodostuvat umpikortteleista. Ne edustavat sitä aitoa kaupunkimaisuutta, jota ihmiset haluavat. Kunnon palvelut kahviloineen ja ravintoloineen saadaan aikaan vain, kun on tarpeeksi käyttäjäkuntaa, ts tiivistä asumista.

      Jos haluaa kantakaupungin sijaan asua puistolähiössä, on siihen edelleen runsaasti vaihtoehtoja ympäri pkseutua.

      7+
      • Tuskinpa nämä alueet ovat haluttuja sen vuoksi,että ne ovat umpikortteleita. Haluttavuus johtunee siitä, että ne sijaitsevat Helsingin keskustassa. Näilläkin alueilla halutuimmat talot ovat ne, joissa on meri- tai puistonäkymä ikkunoista. Siis ei naapuritalon seinä. Umpikorttelit 7-20 km etäisyydellä keskustasta ei tee niistä halutuimpia asuntoja.

        Keskustan vanhoissa taloissa oli pienet ikkunat syvissä huoneissa eli näkymä ulos ja sisään oli varsin pieni nykyisiin lasiakvaarioihin verrattuna. Palveluista voidaan ottaa esimerkiksi reilun 5 km etäisyydellä keskustasta oleva alue, jonne rakennettiin taloihin liiketiloja katutasoon. Nyt tilat ovat tyhjillään tai jossain hyvin marginaalisessa toiminnassa. Etäällä keskustassa olevat ravintolapalvelut ovat kyllä sellainen helmi, että ei siinä vieressä haluttaisi asua.

        Keskustaan tulee rakentaa lisää asuntoja.

        5+
    • Samaa mieltä. Rakennettakoon ylöspäin kaikki uudet lähellä keskustaa olevat alueet. Ei umpikorttelit etäällä keskustasta houkuttele. Korkeita taloja, yli 30 kerrosta.

      4+
    • Kyllä keskustasta kannattaa aloittaa koti-Helsingin kehittäminen. Monet arvostavat, ovat valmiita maksamaan uskomattomia hintoja kantakaupungin kodista. Miksi Vallilassa konepaja-alue rakennettiin niin matalaksi? Kerrosten korottaminen 2-3:lla olisi tuonut lisää asuntoja ja verraten isona alueena olisi alue saatu kauniisti oman näköiseksi. Pasila odottaa seuraavaksi… Onhan kaupungissa monta rakennettavaa aluetta. Kun vaan tulisi ei vaan tehokasta, vaan myös kaunista, omaehtoista. Mallia vois ottaa Kartanonkoskesta, toki vastaavia alueita jo on muuallakin, mutta kerrosten korottamisella tulisi uutta ilmettä.
      Ei missään nimessä kannata aloittaa vanhojen lähiöiden “pilaamisesta”. Eikö vanhat lähiöt ole historiallinen pala Helsingin kehityskaarta, joiden säilyttäminen on arvo sinänsä. Lähiöiden reunuksia voidaan ja kannattaa venyttää.

      0
  27. Jos Malmin lentokenttä otetaan asuinrkennuskäyttön on rakennettava uusi alue tehokkaasti, erityisen korkeita rakennuksia ei mitään omakoti tai rivitaloaluetta vaan reilusti yli 10 kerroksisia rekennuksia ja korkeita “pilvenpiirtäjiä”.

    3+
    • Malmin lentokentän alueesta tuleekin sitten jumalattoman kallis rakentaa. Alue on vanhaa suota ja saasteiden takia ilmeisesti putsattava ja perustan juntattava syvälle. Korkeat rakennukset saattavat aikaa myöten vajota kuten Pikku-Huopalahdessa jotkut matalat rakennukset.Siellähän rakennettiin entiselle kaatopaikalle, joka oli perustettu suolle ja vesijättömaalle.

      Kun viimeksi etsin uutta asuntoa kantakaupungista, oli apuna pommituskartta 1940-luvulta ja vanha pohjavesikartta, joka paljasti monia lampia kallioiden välissä sekä puupaalutuksia … Pommin jälkiäkin korjaitiin monella tavalla – myös ryssien!

      2+
      • Kaikki viime aikoina rakennetut alueet ovat huonoa maaperää, rantoja, vesijättöjä, kaatopaikkoja, teollisuusalueita. Tämä ei ole ongelma.

        Malmin lentokenttä ja Tattarisuo on rakettettava ylöspäin, ei yhtään alle 10 krs rakennusta.

        1+
      • Malmin lentokenttä on huomattavasti helpompi ja järkevämpi rakentaa kuin Koivusaari. Koivusaari rakennetaan suurelta osin täyttämällä merenlahtea ja tekemällä kalliita liittymiä. Onko järkevää rakentaa Koivusaareen kaupunginosa, jonka läpi kulkee Helsingin vilkkain sisääntuloväylä? Ajatelkaa sitä melua ja pakokaasupäästöjä. Lisäksi tuhotaan kaunis merenlahti Katajaharjun ja Keilaniemen välissä. En ymmärrä tällaista “vihreyttä”.

        0
  28. Koivusaari on syytä rekentaa täyteen ja mahdollisimman korkeita rakennuksia, voisi olla yli 30 kerroksisia taloja. Sopivat Keilaniemen lähelle. Alueelle saadaan hyviä veronmaksajia.

    0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.