Blogi: Kaupunkirakenne

Asemanseuduista alueiden sydämiä

Esikaupunkien asemanseutujen kuuluisi toimia alueidensa keskuksina. Todellisuudessa ne ovat useimmiten epämiellyttäviä läpikulkupaikkoja, joissa laskeudutaan hämäriin alikulkutunneleihin, noustaan pahanhajuisiin hisseihin tai odotetaan junaa tuulen tuiverruksessa katoksen alla.

Asemanseutujen välitön yhteys ympäröivään kaupunkirakenteeseen usein ontuu. Asemia reunustavat liityntäpysäköintikentät tai niiltä kuljetaan ulos meluisan tien vartta pitkin. Aseman läheisyydessä olevat palvelut eivät useinkaan ole luontevien kävelyreittien varsilla.

Uuden yleiskaavan yksi tärkeimpiä ajatuksia on tiivistää radanvarsien asutusta ja luoda pikkukaupunkimaisia keskustoja. Uusien poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien ansiosta asemanseutujen rooli verkostokaupungissa korostuu. Tarvitaan jouhevia ja esteettömiä vaihtoyhteyksiä, liityntäpysäköinnin uudelleenjärjestelyjä sekä uusia palveluja pyöräilijöille, jotta pyörällä voisi taittaa osan matkasta ja jättää sen turvalliseen parkkiin työpäivän ajaksi.

Ihmisvirtojen ohjautuminen asemalta suoraan palveluiden luo on tärkeää. Jos palvelut ovat sivussa, ei esimerkiksi arkinen kaupassakäynti suju luontevasti matkan varrella.  Lyhyet kävelyetäisyydet, hyvä opastus ja palveluiden keskittyminen asiointikaduille ”high streeteille” ovat ratkaisevia tekijöitä kannattavuuden näkökulmasta.

Asemanseutujen ympäristön viihtyisyyteen ja koettuun turvallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä ylläpitovastuut ovat jakautuneet usealle eri toimijalle, jolloin on pahimmillaan epäselvää kenen tulisi huolehtia mistäkin. Eri toimijat tulisi sitouttaa asemanseutujen kehittämiseen, jotta jotain konkreettista voitaisiin saada aikaiseksi ja asemat voisivat kehittyä toiminnallisiksi solmukohdiksi.

Asemanseutujen merkitys on nostettu esiin monessa selvitystyössä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleiskaavan visiopakettiin kuuluva selvitys ”Esikaupunkien asemanseutujen kehittämisen edellytykset” luo katsauksen asemanseutujen nykytilaan ja niitä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Selvitys pohtii myös asemanseutujen erilaisia luonteita asuin-, palvelu-, ja yritysympäristöinä.

12 kommenttia artikkeliin ”Asemanseuduista alueiden sydämiä

  1. Asemanseutuja on tärkeätä kehittää eläviksi ja käytännöllisiksi paikoiksi, jotka toimivat luontevasti osana lähiympäristöään. On hyvä löytää ratkaisuja, jotka eivät toista samaa kaavaa, vaan mukautuvat luontevasti oman lähiseutunsa vahvuuksiin.

    Ylipäänsä ihmisten lähiympäristöistä olisi hyvä saada ehjiä paikkoja, joissa on miellyttävää liikkua ja joihin erilaiset asukkaiden hyvinvoinnille keskeiset asiat sijoittuvat kuin luonnostaan.

    Suunnittelun on hyvä olla persoonallista niin, että isot tavoitteet ja kaupunginosien yksilölliset vahvuudet kohtaavat.

    4+
  2. Homma toimii vain, jos asemien seudut eurooppalaiseen tapaan irrotetaan emokunnasta itsenäisiksi kaupungeiksi.

    1+
  3. Mitä sanoisitte Käpylän aseman ympäristöstä? Aika paljon siinä on isoja parkkikenttiä ja vähän tehottoman tuntuisessa käytössä olevaa vähän jo vanhaa toimistotilaa. Sieltä on kuitenkin vain suunnilleen 10 minuuttia keskustaan junalla eli todella keskeinen paikka. Olisi ainakin minun mielestäni sellainen alue jonka voisi ottaa ihan kunnolla suunniteltavaksi.

    9+
  4. Eroavatko metroasemat luonteeltaan lähijuna-asemista, vai miksei niitä otettu mukaan tarkasteluun? Kai niille on tekeillä vastaavanlaisia suunnitelmia?

    6+
  5. Hei, yleiskaavassa on haluttu nimenomaan korostaa Helsingin junaliikenteen asemanseutuja, koska ne ovat osaltaan jääneet kehityksessä paitsioon. Kun viimeisen kymmenen vuoden aikana radanvarsille on yhteensä sijoittunut noin 40% koko kaavoitetusta uudesta kerrosalasta, on tästä n. 80% sijoittunut metron vaikutusalueille. Kuitenkin rautateiden henkilöliikenteen paikkoja on Helsingissä melkein yhtä monta kuin metroasemia. Metroasemienkin ympäristöt ovat toki mukana yleiskaavatyössä, mutta nyt haluttiin erityisesti nostaa esiin tarve kehittää junaratojen asemanseutuja, osin myös siksi, että tulevat jokerilinjat kulkevat muutamien asemien kautta ja siten näiden asemien kehittäminen tulee ajankohtaiseksi.

    2+
  6. Olen samaa mieltä, että junaratojen asemanseudut ovat jokseenkin epämiellyttäviä läpikulkupaikkoja, joihin tullaan jostain kauempaa kävellen, pyörällä tai omalla autolla, jotka sitten jäävät mahdollisesti siihen parkkiin. Itse asemanseutu on jotenkin hyvin päälleliimattu toiminto, rakennettu joskus ehkä tietoisesti alueelle, jonka ympärille rakentuu sitten myöhemmin jotain. Kokonaisuus on kuitenkin jäänyt hyvin köyhäksi ja toimimattomaksi, eikä palvelut olekaan seuranneet perässä.

    Itse toivoisin joidenkin peruspalvelujen keskittämistä asema-alueille, esim. pankki, posti, Kela, kirjasto, yms. palvelut ylläpitävät elämää ehkä enemmän kuin pelkkä K- tai S-ryhmän kauppa ja R-kioski.

    2+
  7. Millä perusteella asemat on jaoteltu eri kategorioihin? Esimerkiksi voisi ottaa väljiksi seisakkeiksksi määritellyt Tapanilan ja Oulunkylän. Tapanilan aseman vieressä viljellään vehnää. Muutenkin radan ja Malmin kentän välistä löytyy täydennysrakennuskohteita.

    Oulunkylässä Jokeri ja päärata risteävät. Eikö tämä kohta vain 10 minuutin päässä Helsingin päärautatieasemasta kannattaisi hyödyntää?

    2+
  8. Kyllä tiiviille asemapaikoille. Ikiaikaisille lähiöiden nurmitiloille asemien lähellä pitäisi rakentaa katuun kiinni taloja niinkuin kaupunkialueella kuuluukin olla. Alueiden asemat Nykin pienoismalleiksi ja ympärille jäisi silloin hyvin vihreää tilaa. Nyt kun esim. Itis näkyy kauempaa katsottuna maamerkin avulla niin maamerkin kavereina saisi pikemminkin näkyä yhden tornin sijaan vaikka kymmenen tornia. Tietysti tulevat tornit saisi olla nykyaikaisia monittoimisia yhdistelmiä jossa olisi hotellia, toimistoa, kauppaa ja asuntoja. Uimahallihan Itiksessä onkin jo olemassa upotettuna maan sisään, voisiko siihenkin rakentaa ”korotuspalaa” päälle?

    3+
  9. Lähiöihin jätettävä viheralueita rakentamatta, Keskustaan ja Pasilaan voidaan rakentaa vaikka 20 kerroksisia rakennuksia umpikorttelihin.

    Metsälähiöissä säilytettävä alkuperäinen vihreä ilme tai sitten puretaan rakennukset ja rakennetaan tiiviit upikorttelit.

    1+
  10. Moi Pete, kartta kuvastaa siis nykytilannetta ja luokittelu on peräisin Heikki Salmikiven progradu-tutkielmasta, jossa hän on tutkinut Helsingin sosioekonomista erilaistumista käyttäen asemanseutuja esimerkkialueina: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/31479/helsingi.pdf?sequence=1

    Eli yleiskaavassa nimenomaan pyritään muuttamaan tätä tilannetta ja erityisesti keskittämään uutta rakentamista asemanseuduille, joilla tulevat jokerilinjat risteävät junaliikenteen asemien kanssa. Oulunkylähän on, kuten sanoit, yksi näistä. Malmi on myös kokonaisuutena yksi merkittävä yleiskaavan painopistealue.

    1+
  11. Miten asemien kehittämisessä huomioidaan Kehäradan liikennöinnin alkaminen heinäkuussa 2015?

    0

Vastaa