Blogi: Historia

Vuosisadan yleiskaavat

On sitä osattu ennenkin! Helsingin ensimmäinen yleiskaava ajoittuu yli sadan vuoden taakse. Sen jälkeen yleiskaavoilla on luotu lähiöitä, kitketty piilokonttoreita ja siirretty satamia.

Jungin suunnitelmista alkoi systemaattinen yleiskaavoitus

Ensimmäisen Helsinkiä koskevan maankäytön yleissuunnitelman laati asemakaava-arkkitehti Bertel Jung vuonna 1911. Jungin innoittajana toimi vuotta aikaisemmin pidetty Berliinin asemakaavanäyttely. Jungin suunnitelmassa esikaupungit kytkettiin toisiinsa puistoilla ja viheralueilla ja joukkoliikenne oli hoidettu raideliikenteen avulla. Kaupungin ensisijaiset kasvusuunnat olivat koillinen ja luode. Jung toi esille myös ajatuksen keskuspuistosta.

Pro Helsingfors -suunnitelmassa täytettiin Töölönlahti

Liikemies Julius Tallbergin aloitteesta laadittiin Helsinkiin seuraava yleiskaavatasoinen suunnitelma: Eliel Saarisen ja Bertel Jungin yhteistyönä laatima Pro Helsingfors -suunnitelma vuodelta 1918. Siinä haettiin ratkaisua, jolla varsinaisen kaupunkialueen ulkopuoliset yhdyskunnat voitaisiin liittää Suur-Helsingin kokonaisuuteen. Tekijät hahmottelivat raideliikenteen varassa toimivien satelliittikaupunkien ketjua. Kaupungin liikekeskustaa olisi jatkettu pohjoiseen täyttämällä Töölönlahti ja uusi Kuningasavenyy olisi muodostanut monumentaalisen akselin uuden ja vanhan keskustan välille.

Vuoden 1923 yleiskaavaluonnos torjuttiin

Vuonna 1923 asemakaavaosasto sai valmiiksi yleiskaavaluonnoksen. Siinä esitettiin edelleen Töölönlahden täyttämistä ja Kuningasavenyytä. Se oli tosin siirretty rautatien päältä radan länsipuolelle. Valtuusto ei kuitenkaan tästä luonnoksesta innostunut eikä yleiskaavatyö sillä erää edennyt. Sivutuotteena tosin päätettiin järjestää keskusta-aluetta koskeva asemakaavakilpailu vuonna 1924.

Yleisasemakaava laadittiin vuonna 1932

Yleiskaavan pariin palattiin vuonna 1932, jolloin valmistui yleiskaavasuunnitelma. Tämän kaavan merkittävin uutuus oli tieverkoston jaottelu paikallis- ja kaukoliikennettä varten. Tätä kaavaa kutsuttiin yleisasemakaavaksi.

Yleiskaava 1960 loi uusia aluekeskuksia

Nykyisen kaltainen yleiskaavoitus sai alkunsa vuoden 1960 yleiskaavasta, joka oli sotien jälkeen ensimmäinen koko kaupungin kattanut yleiskaava. Sen valmistelu aloitettiin vuonna 1953. Systemaattisuudessaan kaava on toiminut esikuvana myös tuleville yleiskaavoille.

Kantakaupungin osalta yleiskaava noudatteli hieman aikaisemmin valmistuneen keskustasuunnitelman peruslinjauksia. Yleiskaavan varsinainen ydin oli kuitenkin esikaupungeissa. Siinä pohdittiin tarkoin esikaupunkialueiden sijoittumista, julkista liikennettä ja pääliikenneväyliä. Asutusta pyrittiin sijoittamaan ennen muuta raideliikenteen asemien tuntumaan.

Haasteena oli löytää uusia laajoja alueita asumiseen, sillä Helsingissä oli vakava asuntopula. Yleiskaavassa osoitettiin uusia asuinalueita kantakaupungin ulkopuolelle. Näin saivat alkunsa mm. Pihlajamäki, Konala, Myllypuro ja Kontula. Lisäksi suunniteltiin kolmea laajempaa aluekeskusta, jotka olivat Malmi, Munkkivuori ja Vartiokylä.

Yleiskaava 1970 ennusti 80-luvun Helsinkiin 600 000 asukasta

Seuraava yleiskaavaehdotus julkistettiin huhtikuussa 1970. Maankäyttöehdotus oli ajoitettu vuoteen 1980, jolloin arveltiin Helsingissä olevan jo 600 000 asukasta. Tämä ennustus epäonnistui pahasti, sillä kaupungin asukasmäärä kääntyi juuri 70-luvun alussa pitkään kestäneeseen laskuun. Esikaupunkien sijoittelu noudatti pääpiirteissään vuoden 1960 yleiskaavaa. Suuria aluekeskuksia olivat mm. Puotinharjun kupeeseen suunniteltu Itäkeskus, Pasila sekä Malmi.

Piilokonttorit kuriin kantakaupungin yleiskaavalla

Huoli kantakaupungin kehityksestä oli iso kysymys Helsingissä 1970-luvun alkupuolella. Asukkaiden määrä väheni kantakaupunkialueella ja iso osa asunnoista oli muutettu toimistoiksi. Julkiseen keskusteluun lanseerattiin termi piilokonttorit. Tuolloin oli taloudellisesti kannattavaa pyörittää toimistoa asuinhuoneistossa.

Tähän kehitykseen haluttiin vaikuttaa. Yleiskaavaa täydennettiin vuonna 1976 hyväksytyllä kantakaupungin osayleiskaavalla. Siinä esitettiin useita merkittäviä kehittämistavoitteita. Kaavan valmistelun yhteydessä laaditussa vyöhykesuunnitelmassa määriteltiin ne korttelit, joissa liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen ja asuntojen muuttaminen toimistoiksi oli kielletty.

Viime vuosina piilokonttorit eivät ole enää olleet ongelma – pikemminkin on käynyt niin, että toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi on taloudellisesti kannattavampaa toimintaa kuin toimiston pyörittäminen asuinhuoneistossa.

Yleiskaava 1992 esitteli Vuosaaren sataman

Helsingin yleiskaavoituksessa oli pieni tauko 70-luvun vilkkaan yleiskaavoitusjakson jälkeen. Vuoden 1992 yleiskaavalla on ollut pitkälle kantaneet vaikutukset Helsingin kaupunkirakenteessa. Tuolloin esitettiin uuden sataman rakentamista Vuosaareen. Lisäksi siinä kiinnitettiin huomiota esimerkiksi asumisväljyyden kasvuun. Myös rautaesiripun murtuminen ja Suomen geopoliittisen aseman muutos näkyvät selvästi vuoden 1992 yleiskaavassa. Siinä esitettiin visionäärisesti esimerkiksi Tallinnan suuntaisten yhteyksien merkityksen kasvu. Vuoden 1992 yleiskaavan innovaatio oli maankäytön kehityskuvan lanseeraaminen. Yleiskaava muodostui kolmesta osasta: kehityskuvasta, varsinaisesta yleiskaavasta ja yleiskaavan toteuttamissuunnitelmasta.

Yleiskaava 2002 hahmotti satamilta vapautuneet alueet

Helsingin viimeisin koko kaupungin kattava ja edelleen voimassa oleva yleiskaava tunnetaan nimellä yleiskaava 2002. Yleiskaava 2002 pitää sisällään esimerkiksi kaikki satamilta vapautuvat alueet: Kruunuvuorenrannan, Kalasataman ja Jätkäsaaren. Se onkin tarjonnut merkittävän kaupunkirakentamisen potentiaalin. Nyt tämän yleiskaavan isot rakentamisalueet ovat lähdössä liikkeelle, sen voi jokainen hyvin havaita vaikka Jätkäsaaressa tai Kalasatamassa. Käynnissä on aika ison mittakaavan rakennusprojekteja.

Kysymys kuuluukin: mitä tämän jälkeen? Uuden yleiskaavan kantavaksi ajatukseksi on ajateltu raideliikenteen verkostokaupunkia.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.