Blogi: Maailman kaupungit

Tutkimushanke etsi Lontoosta mallia esikaupunkien uudistamiseen

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon täydennysrakentamisesta. Monissa Euroopan maissa yhä suurempi osa rakentamisesta on jo aiemmin rakennettujen alueiden uudistamista ja täydentämistä.

Olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutumalla voidaan välttää monia uusien alueiden rakentamisessa syntyviä kustannuksia ja samalla kehittää remontin tarpeessa olevia esikaupunkialueita.

Kaupunkiuudistusta ja esimerkkejä toteutuneista hankkeista on käsitelty Aalto-yliopiston HOT-R -tutkimushankkeessa. Hankkeen verkkosivuilla ja loppuraportissa käydään läpi uudistuksen työkaluja sekä niiden käyttöä konkreettisissa hankkeissa.

Esimerkiksi Lontoossa on piirretty kaupungin ympärille raja, jonka yli kaupunkirakenne ei saa levitä. Tavoitteiden mukaan 60 prosenttia kaikesta rakentamisesta tulee tapahtua jo aiemmin käytössä olleella maalla, ja tämä tavoite on ylitetty reippaasti.

Rakentaminen liittyy tiettyjen alueiden kehittämiseksi perustettuihin kaupunkiuudistushankkeisiin, joiden tavoitteena on uudistaa alueita sekä rakennetun ympäristön osalta että toiminnallisesti. Hankkeita suunnitellaan asukkaiden, rakennuttajien, kaupungin sekä lukuisten muiden toimijoiden yhteistyönä, ja pitkäkestoista uudistusta koordinoi usein oma erillinen organisaationsa.

Elephant & Castle -alueen uudistus alkoi sosiaalisena projektina

Yksi toteutunut hanke on Lontoon Southwark-kaupunkipiirissä sijaitsevan Elephant & Castle -alueen uudistusprojekti. ”Etelä-Lontoon Piccadilly Circukseksi” kutsutun alueen läpi virtaa päivittäin valtavasti ihmisiä, mutta pahamaineisen Heygate Estate -vuokrataloalueen leimaamalle alueelle ei moni vierailija aiemmin uskaltanut lähteä pysäkkiä pidemmälle seikkailemaan.

Sosiaalisista projekteista alkunsa saanut uudistus on London Plan -strategian julkaisemisen jälkeen kehittynyt laajaksi hankkeeksi, jonka osana alueelle rakennetaan 4000 uutta asuntoa sekä 5000 uutta työpaikkaa. Huonokuntoisen Heygate Estaten asukkaat ovat saaneet uudet asunnot alueelle ensimmäisinä rakennetuista asuintaloista.

Tämän lisäksi ympäristöä uudistetaan monella muulla tavalla: tavoitteena on kehittää vilkkaasti liikennöidyn alueen jalankulkuympäristöä ja julkisia tiloja, luoda uusia viheralueita, yhdistää joukkoliikennepysäkit paremmin sekä tuoda lisää liiketilaa katutasoon.

Lisätietoa Elephant & Castle -hankkeesta sekä muista HOT-R -tutkimuksen tapauskohteista löytyy osoitteesta www.uudistuvakaupunki.fi

6 kommenttia artikkeliin ”Tutkimushanke etsi Lontoosta mallia esikaupunkien uudistamiseen

  1. Kuvaus siitä, miten alueita uudistetaan eri tahojen yhteistyönä, on kiinnostava. Uudenlaista osallistavaa suunnittelua olisi hyvä kehittää myös Suomessa. Jos suuriin päälinjoihin yhdistettäisiin niin asukkaiden kuin muidenkin osallisten erityistietämys, olisi ehkä mahdollista sekä lisätä kaupunginosien toimivuutta että löytää erilaisten näkemysten kohtaamisesta uudenlaista vahvuutta ja uusia ideoita.

    Uusi tapa suunnitella voisi myös auttaa kehittämään kaupunkia kokonaisuutena. Eri alueiden asukkaat ovat asiantuntijoita sen suhteen, miten heidän kotiseutunsa toimii osana laajempaa kaupunkirakennetta. Tämä tieto voisi auttaa suunnittelun ammattilaisia kaupungin kehittämisessä.

    Kun otetaan huomioon Helsingin erityispiirteet, olisi perusteltua tarkoittaa tiivistämisellä jo rakennettujen alueiden maankäytön tehostamista. Muualla jo lisätään viheralueita rakennetun kaupungin lomaan. Tätä tarvitaan pitkän päälle myös Helsingissä. Jo olemassa olevaa viherverkostoa on kuitenkin helpompi tukea kuin rakentaa uusia viheralueita.

    4+
  2. Osallistava suunnittelu tai suunnitteleminen eri tahojen yhteistyönä saattavat olla asioita, joihin liittyvät mielikuvat vaihtelevat, koska omakohtaista kokemusta puuttuu ja toimintamalli on muutoinkin uusi.

    Oletan, että suunnittelua vetävät tahot vastaavat keskeisistä suuntaviivoista ja muut osapuolet otetaan mukaan yhteistyöhön, jotta olennaiset asiat toteutuisivat käytännössä hyvin.

    Olisi kiinnostavaa kuulla, millaisilla toiminnan malleilla uudenlaista kaupunkisuunnittelua on toteutettu.

    4+
  3. Laadimme tutkimushankkeen osana kuvauksia erilaisista organisaatiomalleista, joita tarkastelemissamme eurooppalaisissa kaupunkiuudistushankkeissa on käytetty. Mallien yleiskuvaukset löytyvät sivustolta täältä: http://www.uudistuvakaupunki.fi/models/kaupunkiuudistuksen-malleja/organisaatiomallit/

    Parhaimman käsityksen käytännöstä saa lukemalla läpi joidenkin hankkeiden prosessikuvauksia. Lontoon South Kilburn -kaupunkiuudistushankkeen tarina on hyvä esimerkki monien muidenkin hankkeiden todellisuudesta: olosuhteet ehtivät muuttua pitkän prosessin aikana useaan kertaan, ja hankeorganisaation sekä suunnitelmien on mukauduttava uuteen tilanteeseen. Tutkimusraportin sivuilla 158-171 on verkkosivuiltakin löytyvän prosessikuvauksen lisäksi aikajana hankkeen lukuisista eri vaiheista.

    Kannattaa toki tutustua myös muihinkin hankkeisiin – esimerkiksi Amsterdamin Bijlmermeer-hanke sekä Lontoon Coin Street Development -hanke edustavat erilaisia organisaatiomalleja, joissa alueen asukkaat ovat olleet tiiviisti mukana.

    On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että lainsäädäntö sekä monet muutkin prosessia muokkaavat reunaehdot ovat Britanniassa ja Hollannissa erilaisia kuin Suomessa, eikä kaikkia käytäntöjä välttämättä voida suoraan tuoda tänne. Eurooppalaiset hankkeet tarjoavat joka tapauksessa inspiraatiota uusien toimintamallien kehittämiseen.

    1+
    • Kiitos lisätaustoituksesta! Oma mielenkiintonsa on toki siinäkin, että uutta toiminnallisuutta on sovitettava kulloinkin vallitsevan lainsäädännön raamiin. Kuten totesit, ei kaikkia käytäntöjä välttämättä voida tuoda suoraan tänne.

      Meillä yksi olennaisista raameista on maankäyttö- ja rakennuslaki. Yksi sen peruspilareista on osallisten kuuleminen. Olisi mielenkiintoista tutkia, millaisella osallistavan suunnittelun mallilla keskeistä kuulemistavoitetta voitaisiin kehittää eteenpäin.

      Myös kaavoituksen keskeiset tavoitteet tulevat maankäyttö- ja rakennuslaista. Kuulemisen tehtävä on auttaa löytämään hyvät ratkaisut toteuttaa noita keskeisiä tavoitteita. Lainsäädäntö ohjaisi käytännössä myös osallistamista kaupunkisuunnittelun työkaluna.

      3+
  4. “tavoitteena on kehittää vilkkaasti liikennöidyn alueen jalankulkuympäristöä ja julkisia tiloja, luoda uusia viheralueita, yhdistää joukkoliikennepysäkit paremmin sekä tuoda lisää liiketilaa katutasoon” – nämä tavoitteet ovat ajankohtaisia myös Helsingissä. Nämä tavoitteet on pidettävä mielessä myös rakennettaessa uusia alueita kuten Kalasatama ja Jätkäsaari.

    1+
  5. Lainaus tekstistä: “Tavoitteiden mukaan 60 prosenttia kaikesta rakentamisesta tulee tapahtua jo aiemmin käytössä olleella maalla, ja tämä tavoite on ylitetty reippaasti.”

    Lontoolla näyttää olevan erittäin hyvät tavoitteet. Helsingissä tulisi ottaa niistä oppia. Valitettavasti Helsingissä luontoalueet ovat usein suunnittelijoille vain valkoisia alueita kartalla ja niille kaavoittamista jopa perustellaan sillä, että rakennusliikkeet haluavat jo käytössä olleen maan sijaan rakentaa “raakamaalle”. Tulisi ymmärtää, että juuri nämä kartan valkoiset alueet yleensä ovat säilyttämisen arvoisia.

    10+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.