Blogi: Kaupunkirakenne

Kohti raideliikenteen verkostokaupunkia

Uudella yleiskaavalla halutaan luoda verkostokaupunkia, jonka solmukohtia yhdistävät raiteet – säteittäin ja poikittain.

Helsingin seutu on siirtymässä kaupungistumisessa vaiheeseen, jossa ydinkeskustan ulkopuolelle syntyy uusia työpaikkojen tihentymiä ja toiminnallisia ytimiä. Seudun kaupunkirakenteen kehittämistä on näihin päiviin saakka ohjannut ajatus rakenteen laajentamisesta ulospäin. Uusia asuntovaltaisia alueita on rakennettu säteittäisten raideyhteyksien varaan Helsingin keskustasta itään, länteen ja pohjoiseen. Myös paikallisliikennettä on kehitetty pääosin säteittäisen mallin mukaisesti. Arkiliikkumista poikittaissuunnassa palvelevat kehämäiset raideyhteydet kuitenkin puuttuvat.

Uuden yleiskaavan maankäyttöratkaisuilla voidaan luoda edellytykset uusien, Helsingin seudun ydinaluetta palvelevien poikittaisten raideyhteyksien toteuttamiselle. Verkostokaupungin runko syntyy, kun alakeskukset kytketään raiteilla toisiinsa.

Poikittaisen ja säteittäisen yhteysverkoston avulla Helsingin seudun kaupunkirakenteeseen syntyy pysyvyyttä, joka luo pitkällä tähtäimellä taloudellisimmat ja kestävimmät puitteet tiiviille, ekotehokkaalle asunto- ja toimitilarakentamiselle.

Merkittävä osa Helsingin seudusta on kansainvälisesti vertailtuna harvaan rakennettua. Työssäkäyntialue on laajuudeltaan Suur-Lontoon kokoinen, vaikka väestöä on siitä vain kymmenesosa. Koko seutua yhdistää asumisvaltainen lähiövyöhyke, joka on vihersormien, moottoriteiden, kehäväylien sekä säteittäisten raideyhteyksien heikosti jäsentämä kokonaisuus vanhoine pientaloalueineen ja sodan jälkeen rakennettuine kerrostaloalueineen.

Uuden yleiskaavan yhtenä tavoitteena on lisätä Helsingin esikaupunkialueiden houkuttelevuutta. Tämä tapahtuu tiivistämällä; korostamalla radanvarsia asuntorakentamisen paikkoina ja tulevia raideliikenteen solmukohtia työpaikkarakentamisen kannalta. Asemanseutuja kehitetään palvelujen ja työpaikkojen keskittyminä, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri kulkutavoilla.

Miksi juuri raiteet?

Kansainväliset tarkastelut osoittavat, että kaupunkiseutujen kestävä ja tehokas liikkuminen perustuu raiteisiin. Raide mielletään pysyväksi osaksi kaupunkirakennetta ja se generoi uutta maankäyttöä paljon bussilinjoja tehokkaammin. Esimerkiksi Ranskassa on havaittu maan arvon nousevan raideliikenteen vaikutusalueella. Tämä huomioidaan, kun uusien raidehankkeiden toteuttamista arvioidaan taloudellisesti.

Verkostomainen raideliikenteeseen perustuva rakenne vähentää autoriippuvuutta yhteiskuntataloudellisesti kaikkein tehokkaimmin. Pitkällä tähtäimellä on mahdollista vähentää pääväylien ruuhkautumista ja hillitä tieliikenteen päästöjä.

Kaupunkisuunnitteluviraston visiona on, että Helsinki on tulevaisuudessa kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki. Tulevassa Helsingin seudun ydinalueen kaupunkirakenteessa on useita elinvoimaisia alakeskuksia, joissa on hyvä urbaani palvelutarjonta, asuntoja ja työpaikkoja jalankulkuetäisyydellä. Kaupunginosat kytkeytyvät raiteilla toisiinsa saumattomasti.

Ajatus raideliikenteen verkostokaupungista ohjaa uuden yleiskaavan laatimista.

Mitä mieltä olet verkostokaupungin ideasta ja miten se parhaiten toteutuisi?

20 kommenttia artikkeliin ”Kohti raideliikenteen verkostokaupunkia

  1. Hyvin monet asemat ovat kammottava kokemus liikkujalle. Voidaanko yleiskaavalla ohjata raideliikenteen asemien ympäristöjä viihtyisiksi? Vai tavoitellaanko niin tiivistä rakentamista asemien yhteyteen, ettei kasvillisuudelle ja valolle jää sijaa?

    Yksi esimerkki ja toive; Malmin asemalla on raiteiden päällä kolkko tuubi jalankulkijoille. Eikö sitä voisi laajentaa puistokaistaleella, vaikkapa pohjoispuolelle? Puisto voisi olla osin katettu. Myös yrittäjien kannalta olisi hyvä, jos miljööseen saataisiin parannusta.

    Tämä ei ehkä ole yleiskaavoituksen asia, mutta raideliikenteen verkostokaupungin viihtyisyyteen täytyisi satsata monipuolisesti.

    3+
  2. Verkostokaupungin ideat ovat hyviä, samoin raideliikenteen korostaminen. Ne eivät sulje pois Sami Määtän ajatuksia asemien ongelmien ratkomisesta (hetimiten jo nykyistenkin). Ne osapuolet, jotka ratoja ja asemia suunnittelevat ja rakentavat pitää sitouttaa riittävästi ottamaan huomioon käytön mukanaan tuomat ongelmat. Sosiologeja ja sosiaaliasiantuntijoita peliin.

    Muutoin olen sitä mieltä että fonttinne on vaikeasti luettavaa. Kirjaimet tahtovat sekaantua toisiinsa.

    4+
  3. Asemanseudut ovat yleissuunnittelutasoinen kysymys. Noin vuosi sitten kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi Esikaupunkien renessanssi -hankkeen yleissuunnitelmassa tavoitteita asemanseuduille: ”Asemanseutuja maankäyttöä linjataan omana kokonaisuutenaan, mikä edellyttää asemien toimintaympäristön analysointia. Tavoitteena on kunkin asemanseudun profiilin ja täydennysrakentamispotentiaalin määrittely sekä toiminnallisuuden parantaminen muun muassa asemille johtavia pääraitteja kehittämällä.” Tavoitteisiin liittyi myös toimenpiteiden luettelo. Samojen periaatteiden soveltamista osaksi suunnitteluratkaisuja jatketaan yleiskaavatyössä.

    Kslk:n esityslista 10.2.2011
    Esityslistan liite 1: Esikaupunkien renessanssi, yleissuunnitelman runko

    Lyhyellä tähtäimellä asemanseutujen kehittämisen ongelmaksi on osoittautunut monitahoinen omistusrakenne ja alueiden hallinta (rata-alueet, asemarakennukset, yleiset alueet, kiinteistöt jne). Tämä hankaloittaa käytännön parannustoimenpiteiden käynnistämistä.

    Malmin asemanseudusta on lähiöprojektin toimesta juuri käynnistymässä toimijakartoitus. Tavoitteena on selvittää Malmin alueen toimijarakenne ja kaupallinen rakenne sekä analysoida lähtökohdat alueen elinkeinojen kehittämiselle. Tärkeä tekijä toimivan asemakeskus- ja yritysalueen kehittämisessä on alueen toimijoiden osallistuminen kehittämisprosessiin. Tällöin muun muassa tulee tunnistaa eri toimijoiden motiivit ja tavoitteet, jotta yhteistoiminta voidaan ylipäätään rakentaa. Varmasti myös Malmilla radan ylittävän tuubin kehittämisajatukset nousevat taas tarkasteluun. Lähiöprojekti antaa varmasti lisätietoja: http://lahioprojekti.hel.fi/

    3+
  4. Helsingin ja Tallinnan välisten yhteyksien strategista pohdintaa on toteutettu osana Helsinki-Tallinna Transplan projektia. Tavoitteena on, että näkökulma, kuten kansainväliset yhteydet ja logistiikka laajemminkin, on tavalla tai toisella mukana yleiskaavasuunnittelussa. Ainakin siten, että erilaisia vaihtoehtojen edistämisen mahdollisuuttta ei suljeta pois siltä varalta, että toimintaympäristö muuttuu.

    Myös erilaiset Helsingin ja Tallinnan väliset raideliikennevaihtoehdot ovat olleet pohdinnassa mukana, mutta toistaiseksi vielä hyvin kaukaisena visiona.

    1+
  5. Koko pääkaupunki seudulle tarvitsee lisää linjoja. Toinen metrolinja Jakomäkeen/Lentoasemalle ja kolmas metrolinja poihjois espooseen.

    3+
  6. Uudenlainen raideliikenteen solmukohtiin perustuva kaupunkirakenne tuntuu hyvältä lähtökohdalta suunnittelulle. Voisiko lisäksi olla niin, että tulevaisuuden haasteet ovat sikäli uudenlaisia, ettei kaupungin perinteistä rakennetta voi vain levittää. Lisäkysymys voisi olla, miten monin eri tavoin uudenlaisen kaupunkirakenteen pitää erota totutusta, jotta hyvinvointi toteutuisi muuttuvassa maailmassa.

    Ilmastonmuutoksen aikakaudella yksi suurista haasteista on, että perinteinen kaupunki on alueena lämpimämpi kuin luontaiset ympäristöt. Kun kuumuus on myös terveysriski, on ratkaisuja haettava myös kaupunkirakenteen keinoin. Yksi perusteltu ratkaisu voisi olla, että tiiviisti rakennettujen kaupunkisaarekkeiden lomassa kulkisi viheralueiden verkosto. Viherverkosto tukisi asukkaiden hyvinvointia laajemminkin. Kaupunkisaarekkeita puolestaan yhdistäisi monipuolinen raideliikenne.

    Iso apu saattaisi olla sekin, että tarvetta liikkua kauemmas kotoa vähennettäisiin uudenlaisilla kaavoitusratkaisuilla. Jos olennaiset palvelut löytyvät läheltä, on ruuhkia vähemmän. Mitä paremmin kotiseudut tarjoavat ratkaisuja asukkaiden olennaisten tarpeiden tyydyttämiseksi, sitä pienemmäksi käy riski, että alueet eriarvoistuvat.

    11+
  7. Yhteinen matkalipputariffi Helsingin ja Tallinnan kanssa on hyvä ajatus, mutta se on vain alku kaupunkien liikenneyhteistyölle. Koska junatunneli on jäissä, kannattaisi kehittää raitiovaunuliikennettä, sillä raitsikathan ovat käytössä jo molemmissa kaupungeissa.

    Kaupunkien raitiolinjat voitaisiin yhdistää jatkamalla 9-linjan reittiä Jätkäsaaresta etelään rakentamalla maailman pisin raitiovaunusilta Suomenlahden yli Tallinnaan. Näin Pasilasta pääsisi suoraan Lasnamäkeen 0-vyöhykkeen lipulla.

    1+
  8. Tule mielleen Katajanokka-Kruunuvuoren silta ehdotus joka sai kova vastustusta moneiden verukkeiden perusteilla sitten hylättiin liian kalliina ja maiseman turmelimisen ym. takia.
    Liikennen ohjaminen esim. kantakaupungista itä-väylälle juuri aiheutta ruuhkia ja se että pitää koukkaa takaa kautta Laajasaloon kasvattaa entistä liikenettä ja ylikuormitettua väylää.
    Tunnelihanke Linnanrakentajantien alitse vie Herttoniemen kartanon aluetta ja tuhoa maisellesen historiallisen aleun järjettömän tunneli hanken takia.
    Tukholma on hyvä esim. liikennejärjestelystä kuinka saadaan liikenne kulkemaan joustavasti maanpäällä siltoja käyttäen ja maanalainen nopeasti eri kaupunkiosiin.
    ennenkun rakenetaan näitä lähiösumpuja pitää infrastruktuuri olla valmissuunniteltu hyväksytty kokonaisuus niin että liikenne ei aiheuta vahingollisia olemassaoleviin ympäristölle ja ihmisten hyvinvoinille joka tiukaan sidottu liikenne melusaasta aiheuttaa.

    1+
  9. Ei kannata laittaa miljoonia yhden kaupunginosan jättisiltoihin ja pengerryksiin ja tärvellä vielä Kruununhaan ja Kruunuvuorenselän merenrannat ja maisemat. Ratikkabuumin varjolla ei sentään pitäisi tehdä mitä tahansa älyttömyyksiä!

    Joukkoliikenne Kruunuvuorenrannan uudelle asuinalueelle Laajasaloon tulisi hoitaa Herttoniemen metroaseman kautta liityntäliikenteenä, kuten muuallakin metroradan varressa. Sitä täydentämään voisi käyttää vesiliikenneyhteyttä kantakaupunkiin.

    3+
  10. Ilman muuta ratikka tai parikin Laajasaloon. Kaupunkirakenteen tiivistämisellä helpostikin parikymmentä tuhatta uutta helsinkiläistä aivan keskustan kylkeen. Yksi linja voisi olla raidejokeri-0 : Laajasalo, Sompasaari, Kalasatama, Kumpula, Pasila, Tullinpuomi, Munkkiniemi, Munkkivuori.

    10+
  11. Kiitokset alustuksista yleiskaavan aloituspamauksessa. Raideratkaisujen osalta mietin, voisiko poikittaiselle raideliikenteelle olla tarvetta enemmänkin ja nopeammassa aikataulussa. Esimerkiksi Itä-Helsingissä on paljon asukkaita. Liikkumisen tarvetta on myös Vantaan ja Espoon suuntaan.

    0
  12. Jos puhutaan liikenneverkosta, pitäisi myös solmukohtiin kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi Sörnäisten metroasemalta kestää varsin kauan päästä bussipysäkille. Malmilla voisi olla näppärä jalankulkijan alikulku Malminkaarelta junalle. Pukinmäessä on bussin 7kä

    2+
  13. Kannatan ajatusta liikenneverkosta, mutta vasen käsi ei tunnu tietävän, mitä oikea tekee – suunnitellaan uusia poikittaisyhteyksiä, mutta lopetetaan entisiä. Suunnitelma tulevasta linjasta ei paljon lämmitä, kun pitäisi päästä jonnekin. Suunnitelmia lykätään, muutetaan, kehitellään, lykätään taas… joskus toivoisi, että kaupunki palkkaisi enemmän kuljettajia ja vähemmän suunnittelijoita.
    Moottoritiet ja julkinen liikenne sopivat aina huonosti yhteen, busseille ei järjesty pysäkkejä tai jos järjestyy, ne ovat kaukana kaikesta, tuulisia ja epämiellyttäviä, kelpaavat huonosti edes bussin vaihtamiseen. Varoittavana esimerkkinä Leppäsolmu.

    Kannattaako järjestää suunnittelukilpailu tulevasta sillasta, jota ei ehkä rakenneta, ja jos rakennetaan, voittajaehdotuksen halvempana ja rumempana versiona? Jos puhutaan raitiovaunusillasta, onnistuisi silta Kulosaaresta Laajasaloon paljon halvemmalla ja sievemmin, siihen ei vain voisi mahduttaa massiivista autoliikennettä.

    Jos puhutaan liikenneverkosta, pitäisi myös solmukohtiin kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi Sörnäisten metroasemalta kestää varsin kauan päästä bussipysäkille. Malmilla voisi olla näppärä jalankulkijan alikulku Malminkaarelta junalle. Pukinmäessä on bussin 71 päätepysäkki jätetty turhan kauas asemasta. Pasilassakin alikulku on junanvaihtajalle paljon nopeampi ja näppärämpi kuin ylikulku, alikulkuja saisi vain olla enemmän. Viikissä on bussipysäkit hajasiroiteltu sinne tänne, niin ettei matkustaja mitenkään voi odottaa kahta saman suunnan bussia yhtaikaa.

    2+
  14. Ennen vanhaan raitiovaunulinjat rakennettiin sinne, missä on matkustajia. Nykyisin raitiovaunut eivät enää tarvitse matkustajia, sillä reitit halutaan rakentaa sellaisiin paikkoihin, mihin ei tarvita edes pysäkkejä.

    Laajasalosta Kruununhakaan pitäisi päästä siltoja pitkin, vaikka Kruunuvuorenselällä ei asu ketään, ja Korkeasaaressakin asuu vain apinoita. Myös Arabiasta ja Kalasatamasta pitäisi päästä Pasilaan Vallilanlaakson läpi, vaikka puistossa ei asu kuin puutarhatonttuja.

    3+
  15. Keskustan ruuhkia Helpottamaan on Metro verkon laajennettava. Helsinki kilpailee asukkaista kokoajan myös kansainvälisesti. Kuten Oslossa toimii todella hyvä metroverkosto ja Tukholmassa kanssa. Helsingin keskustaan kehitään kokoajan Metro siinä paras vaihto ehto joukkoliitenkeen kehittymisen kannalta ja nopein, koska tulevaisuudessa pitää tulla huomiomaan väestön kasvu Helsingissä ja Raitioliikenteen varaa keskustaa ei kannata laskea tai pisararataa noin viidenkymmenen vuoden päästä asia on ihan eri kuin nyt tai kymmenvuoden päästä. Raide jokerit tuovat toimivat hyvät ratkasut poikittaisina linjoina metroille. Junien varaan en jättäisi koko Pohjois Helsingin asuinalueita tai saatikka koilisen asuin alueita, koska junat on nyt täysiä ruuhka-aikoina, entäs viidenkymmenen päästä, Kun sitä voi hirveesti enää kehittää. Pisara on ainoa ratkasu , mutta ei se koko ongelmaa poista väestön kasvun ja liikenne ruuhkien takia. Joo Ihmiset tarvitsee poikittaisia jokerilinjoja, mutta Tarvii ihmiseten päästä ydin keskustaan nopeati joukkoliikenteellä Metro on ainoa vaihtoehto. Menkää itse vaikka katsomaan Pasilaan nyt kuinka junat myöhästelee ja helvetin täysiä. Sama juttu Pääteillä aivan tukossa ruuhka aikaan , se on yhtä Helvettiä viidekymmenen vuoden päästä. Katsoin juuri Tukholman tulevaisuuden suunnitelmia, niin siellä suunnitellaan uusi metro reitti ja uusia asemia tehdään, koska Tukholma panostaa siihen ja myös kilpailuttaa joka ikisen joukkoliikenne välineensä, miksei kaikkia täälläkin kilpailuttaa tai saattikka tehdä uusia metrolinjoja.
    Oslossa nyt olemaasa olevaa Metroverkkoa parannettiin ja se toimii siellä hyvin , eikä siellä ole kuin 9000 asukasta enemmän kuin Helsingissä. Väärää säästöä sanoi tossa noista länsimetron laiturien pituudesta , se johtuu siitä , kun metro automatisoidaan kokonaan ja vuoro väli pienenee ruuhka aikoina puolet nykyisestä.

    6+
  16. Katsoin noita suunnitelmia ja niissä painottuu kehäsuunta, joka on kyllä ymmärrettävää. Kuitenkin jo ennen niitä on yksi huomioittava vyöhyke. Pasilan kohdalla tuo poikittaisliikenne on tosi pulmallinen, sitä ei ole. Tämä taas vaikuttaa meihin junalla kulkijoihin, siis todella suureen joukkoon ihmisiä, joka tulee ympäristökunnista töihin Helsinkiin.

    0
  17. Tuore uutisointi on pistänyt miettimään, millä aikataululla poikittainen raideliikenne pikaratikoilla voisi todellisuudessa toteutua. Ilman poikittaisraiteita ei synny verkostokaupunkia.

    2+

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.