Blogi: Asuminen

Helsinki kasvaa, asuntoja tarvitaan

Helsingin väestömäärä rikkoi hiljattain 600 000 asukkaan rajan ja väestönkasvu näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kaupungin kasvu on yksi tärkeimmistä syistä sille, että Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan.

Helsingissä on käynnistynyt Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentaminen. Uudet urbaanit kaupunginosat ovat alkaneet kohota kovalla vauhdilla.

Rakentamista on lähivuosina tulossa runsaasti myös Hernesaareen, Pasilaan, Kruunuvuorenrantaan, Kuninkaantammeen ja tietysti ennen pitkää myös Östersundomiin. Näille isoille projektialueille voidaan rakentaa arvioiden mukaan noin 70 000 asuntoa eli asuntoja 120 000 asukkaalle.

Näistä sinällään isoista luvuista huolimatta näyttää siltä, että Helsinki tarvitsee vielä  enemmän mahdollisuuksia asuntorakentamiseen. Asumisväljyys on nimittäin kasvanut jo pitkään ja asuntokuntien keskikoko on pienentynyt. Helsingissä on paljon pieniä perheitä ja yksinasujia.

On arvioitu, että Helsinkiin tarvitaan jopa 50 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä, jotta kaupunki voi pitää edes nykyisen asukasmääränsä. Siis lähes kaikki suurille projektialueille rakennettavat asunnot menisivät ainoastaan asumisväljyyden kasvun luoman tarpeen täyttämiseen.

Samaan aikaan Helsinki myös kasvaa. Vuonna 2011 kaupungin asukasmäärä kasvoi lähes 7 000 hengellä. Kaupungin tietokeskus julkisti vuonna 2011 väestöennusteen vuoteen 2050 saakka. Siinä ns. perusvaihtoehdon mukaan Helsingin asukasmäärä vuonna 2050 on 700 000 ja nopean kasvun vaihtoehdossa 740 000. Yleiskaavatyötä varten väestöennustetta on vielä tarkennettu. Sen mukaan näyttäisi, että kasvu on jopa tuota viime vuonna tehtyä ennustetta nopeampaa.

On helppo huomata, että asuntoja tullaan tarvitsemaan merkittävä määrä.

Nyt tarvitaan pohdintaa keinoista, joilla Helsinki pystyy tarjoamaan asuntoja kasvavalle väestölleen ja pitämään kaupungin elinvoimaisena.

Mitä ajattelet kaupungin kasvusta? Jatkuuko se ja jos jatkuu, miten Helsinki parhaiten vastaa kasvun haasteeseen?

9 kommenttia artikkeliin ”Helsinki kasvaa, asuntoja tarvitaan

  1. Asumisväljyys on todella heikko, jos asukkaitten pitää olla säleverhojen takana 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa, me voimme todella huonosti. Kuka tänne haluaa muuttaa kun ei voi edes hengittää, kun niin tiiviisti rakennetaan. On hirvittävät meluhaitat ja luonnonrauhaa pitää hakea naapurikunnista. Yhden hengen taloudet alkavat asua 3h + keittiö asunnoissa että saavat väljyyttä itselleen. Onko Helsingillä tarjota työtä ja työpaikkoja tuleville Helsinkiläisille, ne jo kaapataan Vantaalla ja Espoossa??

    0
  2. Ympäristösyistä Helsingissä tarvitaan myös luonto- ja virkistysalueita lähellä asukkaita. Kun jalan tai bussilla pääsee Keskuspuistoon, vaikkapa Paloheinään ja Haltialaan peltomaisemiin ja metsiin virkistäytymään, tarve autoilla viikonlopuiksi mökeille maakuntiin pienenee. Siksi tällaisia viherkokonaisuuksia ei voi loputtomiin pilkkoa ja nakertaa asuntojen rakentamista varten, vaikka kasvupaineita olisikin. “Nurmijärveläistymistä” ruokkii myös se, jos tästä luonnon rauhasta ei voi nauttia lähellä kotia kun kaupunkirakennetta on tiivistetty epäonnistuneesti. Pelkkä oma pieni pihaläntti ei riitä tähän tarpeeseen.

    Kyllähän Helsinki pääkaupunkina ja työpaikkakeskittymänä pysyy “elinvoimaisena”, vaikka kaupunkiin ei jatkuvasti muuttaisikaan suuria määriä uusia asukkaita. Pitää myös muistaa, että kaupungin kasvu ei ole mikään automaatio, eikä sitä voi ennustaa menneiden vuosien kehityksestä.

    Kauhuskenaariona voi esittää vaikkapa huomattavan ruoan hinnan kallistumisen kansainvälisten ilmasto- ja ympäristöongelmien myötä, myötävaikuttajana tietysti niukkenevat (=kallistuvat) öljyvarat, joista ruoantuotanto ja -kuljetus Suomessa on riippuvainen. Tällöin kaupungissa asuminen kallistuu ruoan hinnan nousun myötä, täällä kun omavaraisviljelyyn ei ole mahdollisuutta. Tällaisessa tilanteessa nykyinen Helsinki-hakuisuus ja muuttovirta ei liene todennäköinen.

    Tämä ja muut ympäristöpaineet vaikuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän asuntojenkin kysyntään. Esimerkiksi energian hinnan mahdollinen (todennäköinen?) nousu johtanee esimerkiksi asumisväljyyskehityksen kääntymiseen.

    5+
  3. Kolmekerroksisten talojen rakentamisen salliminen on omituista. Uuden yleiskaavan oleellinen osa tulisi olla väestömäärän kasvattaminen asutuilla alueilla. Minimikerrosmäärä uudisrakentamisessa tulisi olla kuusi asuinkerrosta.

    Jos jatketaan tällä “pientalo kaupungin keskustassa” -linjalla, Helsinki joutuu valtaamaan loputkin Sipoon maat – aluksi.

    8+
  4. Helsinki kasvaa niin kauan, kun ihmisiä pakotetaan muuttaman kehä III:n sisäpuolelle. Eikä myöskään asuntojen hinnat tule näin ollen laskemaan, kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Jos ministeri haluaa todella laske asumiskustannuksia Helsingissä, pitää hajasijoittaa toimintoja Suomen muihin keskuksiin.

    2+
  5. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan. Kaupunki tarvitsee myös viheralueita, puistoja ja rakentamattomia merenrantoja.

    1+
  6. Samalla kun kaupungistuminen maailmalla jatkuu, osalla suuristakin kaupungeista asukasmäärä laskee. Tätä tapahtuu niin euroopassa kuin muuallakin maailmassa.

    Tulevaisuudessa ympäristömuutokset saattavat vaikuttaa ihmisten asuinpaikkojen vaihtumiseen nykyistä enemmän. Niinkin voi käydä, että ilmastonmuutos lisää ensin muuttoliikettä joihinkin sellaisiin kaupunkeihin, joista muutetaan jatkossa pois, kun ilmastonmuutos etenee lisää.

    Yksi Helsingin haasteista pidemmällä tähtäimellä voi olla, että olennaisia osia kaupungista sijaitsee melko lähellä merenpinnan tasoa.

    4+
  7. Kiitos hyvästä huomiosta tulevaisuuden mahdollisiin ympäristömuutoksiin liittyen.

    Helsingin ranta-alueiden suunnittelussa varaudutaan monin eri tavoin merenpinnan korkeuteen ja sen mahdolliseen nousemiseen tulevaisuudessa. Nykytilanteessa Helsingin kaavoituksessa varaudutaan n. metrin merenpinnan kohoamiseen nykyisestä.

    Eri tyyppisiin tulviin varautumista on selvitetty Helsingin kaupungin tulvastrategiassa: http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2010-1.pdf

    Strategian seurantaryhmä seuraa aktiivisesti uusinta tietoa ilmastomuutoksen kehityksestä ja raportoi työstään säännöllisesti.

    2+
  8. Minä en rakentaisi valtavia uusia asuinalueita kauas keskustasta, ennen kuin kantakaupunki on rakennettu tiiviimmin. Helsingin keskustaan ja keskustan tuntumaan, jo olemassa oleville kantakaupungin alueille, voisi rakentaa useita kymmeniä kerrostaloja, siis saman verran kuin keskimääräinen lähiö vetää asukkaita.. Näitä alueita löytyy Kampista, Töölöstä, Kalliosta, Alppilasta, Meilahdesta jne. Tiivistämällä kaupunkia esim. muuttamalla osan parkkikentistä, puistoista ja kallioista asuinkäyttöön, saadaan eheämpi kaupunki. Samalla puistot ja muut viheralueet voidaan tehdä viihtyisämmiksi. Lisäksi tulee ottaa huomioon asumistehokkuus, eli jos kerrostaloja meinataan rakentaa, niin unohdetaan ne kolmi-nelikerroksiset talot. Kerrosmäärän ollessa 6 – 12 (ja siitä ylöspäin), tulee tila paremmin käyttöön ja ylemmistä kerroksista voi nähdä jopa meren ja muut maisemat.

    3+
    • Tarkennatko, Ari, mistä esim. Töölössä löytyy parkkikenttiä, puistoja ja kallioita, joille rakentamalla kaupunki eheytyy ja puistot muuttuvat viihtyisämmiksi? Todella kiinnostaisi tämä, ihan rakentavassa hengessä.

      0

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.